Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Omat työkalut

Navigation

virtu.fi

Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Omat työkalut



Pääsivu virtu.fi Ammattilaiset Verkkokonsultaatio Kaikki kysymykset 1970-luvun alussa syntyneen isyyden kumoaminen ja isyyden vahvistaminen

1970-luvun alussa syntyneen isyyden kumoaminen ja isyyden vahvistaminen

Helmikuu 2011

KYSYMYS

Mitkä ovat kunnan lastenvalvojan tehtävät aikuisen henkilön (1970-luvulla syntyneen) halutessa selvittää sen kuka on hänen isänsä? Kysyjän asiakkaana on henkilö, jonka isäksi on ”kirjoissa” merkitty hänen äitinsä aviomies. Oikea isä on kuitenkin aivan toinen mies, joka on yleisesti tiedossa asiakkaan asuinalueella. Asiakas haluaa nyt että väärä isyys kumotaan ja hänen isäkseen vahvistetaan oikea mies. Hän pitää tätä erittäin tärkeänä mm. sen vuoksi että hänellä on omia lapsia. Asia on ajankohtainen sekä hänelle että myös ”oikean” isän lasten perheille. Selvyys asiassa helpottaisi monen ihmisen elämää.

Asiakkaan mukaan hänen äitinsä sekä isäksi merkitty äidin aviomies ovat valmiita toimimaan asiassa. Sen sijaan oletettu oikea isä on suhtautunut isyyden tunnustamiseen vastentahtoisesti eikä ole suostunut DNA-testiin. Asiakas on selvittänyt, että isyyden kumoaminen olisi ensimmäinen toimenpide ja sehän on oikeuden tehtävä.

Jos oletettu oikea isä tunnustaisi vapaaehtoisesti isyyden, voisiko lastenvalvoja vahvistaa isyyden esim. asianosaisten kustannuksella tehdyn DNA -tutkimuksen perusteella? Onko syytä ohjata asiakas heti lakimiehelle, jos vapaaehtoista tunnustusta ei ole tulossa? Jos asiakkaan äiti käy lastenvalvojalle kertomassa, että tämä toinen mies on oikea isä, onko lastenvalvojalla velvollisuus ajaa kannetta? Lastenvalvoja toivoo tilanteeseen selventävää ja lakeja avaavaa opastusta, jonka perusteella voisi opastaa asiakasta ja ryhtyä tarvittaviin toimiin.

VASTAUS

Isyyden selvittämisen tavoitteena on sukulaisuussuhteen toteaminen. On ymmärrettävää, että asiakkaanne haluaa selvittää asian. Syntyperän tunteminen on merkityksellistä riippumatta siitä, millainen henkilökohtainen suhde lapsella ja isällä käytännössä on. Asianosaiset voivat selvittää isyyden oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella (DNA-tutkimus), jos kaikki osapuolet siihen vapaaehtoisesti suostuvat ja maksaja löytyy. Myös yksityishenkilö voi pyytää isyystutkimusta, jonka verollinen hinta on 252,28 euroa / tutkittu näyte. Miehen, äidin ja lapsen (tässä tapauksessa aikuisen lapsen) verinäytteiden tutkiminen maksaa yhteensä 756,85 euroa. Isyyslaboratoriosta voi kysyä neuvoa: http://www.ktl.fi/portal/suomi/esittely/palvelut/isyystutkimuslaboratorio

Isyyden kumoaminen on isyyslain mukaan mahdollista joko kanteella tai asianosaisten ollessa yhtä mieltä, myös tunnustamisella. Jos tunnustaminen ei tule kyseeseen, eli jos biologinen isä ei halua tunnustaa isyyttä, ei jää muuta keinoa kuin tutkia mahdollisuudet nostaa kanne. Isyyslain 34 §:n mukaan aviomiehen isyys voidaan kanteella kumota, jos on selvitetty, että aviomies ei ole lapsen isä. Isyyslain 35 §:n mukaan kanteen voi nostaa aviomies, äiti tai lapsi. Aviomiehen ja äidin osalta on 35 §:n 2 momentissa kanneaika kaksi vuotta (aiemmin 5 vuotta) lapsen syntymästä, ja 3 momentissa poikkeussääntö kanneaikaan; sen mukaan kanteen voi nostaa kanneajan päättymisen jälkeenkin jos on ollut laillinen este tai muu erityisen painava syy. Mutta lapsen osalta kanneaikaa ei ole rajoitettu ajallisesti. Joten tämän 35 §:n kanneajat eivät estä lasta nostamasta isyyden kumoamiskannetta, ja lapsen kanteesta voidaan aviomiehen isyys näin ollen kumota.

Kanneperusteinen isyyden vahvistaminen taas on lähtökohtaisesti mahdollista vain isyyslain voimassa ollessa (1.10.1976 jälkeen) syntyneiden lasten osalta. Ennen 1.10.1976 syntyneen lapsen osalta kanne olisi tullut nostaa viimeistään 1.10.1981. Sen jälkeen kanneaika on normaalitapauksessa lähtökohtaisesti vanhentunut.

Tähän lähtökohtaan on kuitenkin poikkeus. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 1993:58 isyyden vahvistamista koskeva kanne tutkittiin, vaikka viiden vuoden aika oli mennyt umpeen (ja mies oli jo kuollutkin). Korkein oikeus jätti tuon viiden vuoden määräajan soveltamatta (vastoin lain sanamuotoa) sillä perusteella, että isyyden vahvistamiskanteen nostaminen ei ole ollut mahdollistakaan tuossa viiden vuoden määräajassa, koska aviomiehen voimassa ollut isyys oli tuolloin sen estänyt. Toisin sanoen kyse oli ollut lapsesta, jolla isyyslain voimaan tulleessa on ollut aviolapsen asema ja jonka kohdalla vasta äidin aviomiehen isyyden kumoamisen jälkeen on lain mukaan ollut mahdollista panna vireille toisen miehen isyyden vahvistamista koskeva kanne. Eli kanteen nostamiselle määräajassa oli ollut oikeudellinen este.

Näyttää siltä, että kysymänne tapaus on aika lailla identtinen tämän ennakkotapauksen kanssa. Tähän korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen perustuen näyttäisi mahdolliselta saada asia hoidetuksi, eli lapsi voi nostaa isyyden kumoamiskanteen ja isyyden vahvistamiskanteen. Tutustukaa ennakkotapaukseen, se löytyy osoitteesta: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1993/19930058

Toisena poikkeuksena ovat olleet vanhempaan lainsäädäntöön perustuvat ns. kihlalapsikanteet, joita korkein oikeus on katsonut mahdolliseksi tutkia tuon viiden vuoden määräajan jälkeenkin. Kts tästä ennakkopäätös KKO 1984 II 41.

Isyyden kumoamiskanteiden ajaminen tai niissä avustaminen ei kuulu lastenvalvojan virkatehtäviin. Niiltä osin asiakkaanne tulee ohjata lakimiehen luokse oikeusaputoimistoon tai asianajajalle.

  • Vastauksen laati ylitarkastaja Keijo Mattila yhdessä Kerttu Vesterisen ja Kari Matelan kanssa.
  • --

  • Vastauksen antoi erityissosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen / Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.
Tietoa virtu.fi:stä