Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Omat työkalut

Navigation

virtu.fi

Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Omat työkalut



Pääsivu virtu.fi Ammattilaiset Verkkokonsultaatio faq Aikuissosiaalityö ja toimeentuloturva Opiskelijoiden toimeentulotuki, luottohäiriömerkintä

Opiskelijoiden toimeentulotuki, luottohäiriömerkintä

Lokakuu 2010

Kysymys

Erään aikuissosiaalityöntekijän asiakkaat ovat pääsääntöisesti nuoria aikuisia, osa heistä opiskelee. Hän tapaa työssään opiskelijoita, jotka eivät saa opintolainaa luottohäiriömerkinnän vuoksi. Tuolloin he hakevat toimeentulotukea kattaakseen perusturvan itselleen. Tämä nuorten joukko näyttää lisääntyvän vuodesta toiseen. Nuorten asiakkaiden kanssa keskustellessa on käynyt ilmi, että luottohäiriömerkintä voidaan hankkia myös tahallisesti, jotta opintolainaa ei tarvitse ottaa. Luottohäiriömerkintä hankaloittaa elämää, mutta se ei tunnu haittaavan.
Miten muissa sosiaalitoimistoissa suhtaudutaan näihin nuoriin? Luottohäiriömerkinnän poissaaminen on vain harvoin realistista opiskelijan pienillä tuloilla. Toisaalta velkaneuvoja ei ota kantaa asiaan, koska opiskeluaikana ei velkoja saa lyhennettyä. Voisiko sosiaalinen luototus palvella näitä nuoria? Sosiaalityön rooli on selkeämpi silloin, kun opinnot ovat pitkittyneet tai asiakas tarvitsee moniammatillisia tukijoukkoja selviytyäkseen opinnoista.
Mikä on mielestänne luottohäiriömerkinnän hankkineiden opiskelijoiden perusturva ja miten toimeentulotukea tai sosiaalista luottoa tulisi käyttää? Käytetäänkö muissa kunnissa alennettua perusosaa opiskelijoiden tai yliaikaopiskelijoiden toimeentulotukea käsiteltäessä? Osalle yliaikaopiskelijoista on tehty selkeä suunnitelma yhdessä asiakkaan, sosiaalitoimen, koulun ja ehkä myös psykiatrian kanssa. Kaikkien kanssa asiat eivät etene hyvin ja sitoutuminen on heikompaa. Olisi antoisaa kuulla käytännöistä.

Lisäksi haluaisin keskusteluun seikan opiskelijoiden tasa-arvosta. Opiskelija, joka saa lainan ja hoitaa asiansa on eriarvoisessa asemassa sen opiskelijan kanssa, joka saa lainan verran rahaa toimeentulotukena. Toki tiedämme, että luottohäiriömerkinnän omaavalla henkilöllä voi olla monia muita arkea hankaloittavia pulmia. Mitä mieltä olette asiasta?

Vastaus

Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä saa toimeentuloa ansiotyöllään, ensisijaisten etuuksien avulla tai muutoin. Luottohäiriömerkintä ja siitä aiheutuva ensisijaisen etuuden (=opintolaina) puute ei ole perusosan alentamisen peruste. Tiedämme, että joissakin Lapin opiskelukaupungeista luottohäiriöisten opiskelijoiden perusosaa alennetaan 20 % tai 40 %. Tällainen menettely on toimeentulotukilain vastaista silloinkin, vaikka opiskelija olisi tahallaan hankkinut luottohäiriömerkinnän. Toimeentulotukioppaan (2007:11) sivuilla 24 – 29 käsitellään opiskelijoiden oikeutta toimeentulotukeen.
Opiskelijat, jotka eivät saa opintolainaa, on hyvä vastaanottaa varatulle ajalle. Heitä on ennen sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan tapaamista ohjeistettava hakemaan luottokunnalta tiedot velan määrästä. Varatulla ajalla tilanne arvioidaan ja käydään läpi luottohäiriön syntyprosessi: rekisteristä määrät, miten syntyneet ja milloin poistuvat. Opiskelijoiden kuten muidenkin toimeentulotuen hakijoiden kanssa on keskusteltava jokaisen velvollisuudesta huolehtia omasta elatuksestaan. Mikäli päädytään tukemaan toimeentulotuella täysimääräisesti, opintojen on sujuttava opintosuunnitelman mukaisesti. Tästä on hyvä laatia seurantasuunnitelma.

Päämäärätietoinen palveluohjaus ja selvitystyö vievät asiaa eteenpäin, kun samalla huomioidaan jokaisen toimeentulotukea hakevan yksilöllinen tilanne. Opiskelijoiden kanssa tulee vakavasti paneutua tilanteeseen ja keskustella merkinnän vaikutuksista muihinkin asioihin kuin opintolainoitukseen. Luottohäiriömerkinnästä on elinikäisiä seurauksia talouden hoitamiseen. Jos velka on pieni, on syytä selvittää asiakkaan mahdollisuudet maksaa velka pois. Pieniä luottohäiriöitä voidaan korjata myös ehkäisevällä toimeentulotuella. Jos luottohäiriömerkinnän saaneen opiskelijan opinnot viivästyvät, taustalta löytyy yksilöllisiä, elämän hallinnan ongelmia, joten realistinen ja yhdessä tehty suunnitelma asiakkaan elämään ja opintoihin on aina tarpeen. Samalla on selvitettävä mahdolliset oppimisvaikeudet. Viivästyneiltä opiskelijoilta perusnormia voidaan alentaa 20-40%, mikäli opinnot eivät etene yhteistyössä tehdyn suunnitelman mukaisesti.

Tietojemme mukaan Lapin kaupungeissa ei anneta sosiaalista luottoa opiskelijoille. Rovaniemellä aiotaan kuluvan vuoden jälkeen arvioida onko sosiaalista luototusta kohdennettava opiskelijoille, jotka eivät saa opintolainaa.

Luottohäiriöt ovat vakavia asioita. Olisiko teidän syytä tehdä opiskelijoiden luottohäiriöistä laajempi selvitys ja suunnitelma asian korjaamiseksi? Tarvitaanko ennaltaehkäisevää työtä ja tiedottamista? Olisiko apua, jos laaditte kampanjan kouluille, nuorille ja heidän vanhemmilleen?

  • Kysymyksestä keskustelivat Sirpa Karjalainen, Kerttu Vesterinen, Jari Savikuja, Eija Järvinen, Keijo Mattila, Kaisa Kostamo-Pääkkö, Mirja Kangas ja Matti Keränen.
  • Vastauksen antoi erityissosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen / Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.
Tietoa virtu.fi:stä