Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Omat työkalut

Navigation

virtu.fi

Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Omat työkalut



Pääsivu virtu.fi Ammattilaiset Verkkokonsultaatio faq Aikuissosiaalityö ja toimeentuloturva Asunnottoman henkilön perusosan määrä

Asunnottoman henkilön perusosan määrä

Lokakuu 2009

KYSYMYS

Mikä on asunnottoman henkilön perusosan määrä? Kyseessä on asunnoton, jonka osoite on poste restante. Hän majailee ystävien ja sukulaisten luona öitään. Onko syytä laskea perusosan määräksi yksinasuvan (417,45 euroa) vai muun 18v täyttäneen (354,83 euroa) perusosa?


VASTAUS

Oikeuskäytäntöä tähän aiheeseen ei löytynyt. Tiedämme että joissakin kunnissa sovelletaan asunnottoman perusosaksi yhteisasujan perusosaa (354,83 euroa), mikäli henkilö oleilee jonkun ystävänsä luona. Tätä perustellaan esimerkiksi sillä, että yksin asuvan perusosaan sisältyy mm informaatiomenoja (20%), jotka yhteistaloudessa majailevalla jakautuvat ja harvoin tilapäisesti majaileva osallistuu esimerkiksi TV-luvan maksuun.

Pelkästään asunnottomuus ei ole riittävä kriteeri asian ratkaisuun. Asiaa voi lähestyä sitä kautta onko ko. asunnoton henkilö jonkun toisen kanssa todellisesti yhteistaloudessa asuva: ovatko ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat yhteiskäytössä? Toimeentulotukilain perustelujen ja toimeentulotukioppaan (s. 60) mukaan tuo 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen 85 %:n perusosa on tarkoitettu sovellettavaksi yhteistaloudessa asuvien aikuisten osalta. Tämän logiikan mukaan, jos ei ole kyse todellisesta yhteistaloudessa asumisesta, tulisi kysymykseen 1 kohdan mukainen täysi perusosa.

Samassa asuinhuoneistossa asumisenhan ei välttämättä merkitse asukkaiden yhteistaloutta. Asia tulee tältäkin kannalta tapauskohtaisesti selvittää ennen päätöksen tekemistä. Asunnoton, vallankin jos hän vaihtaa kortteeria paikasta toiseen, ei todennäköisesti ole rakentanut yhteistä ruokataloutta jonkun heistä luokse. 

Lisäksi sosiaalityön tavoitteet, asunnottomuuden vähentämistavoite ja asiakasmyönteinen tulkintaperiaate puhuvat myös täyden perusosan soveltamisen puolesta ainakin rajatapauksissa.

  • Vastauksen antoi ylitarkastaja Keijo Mattila / Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto.
  • Vastaamiseen osallistuivat lisäksi Sirpa Luomaranta, Kerttu Vesterinen ja Anna Kylmäluoma.


Tietoa virtu.fi:stä