Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Omat työkalut

Navigation

virtu.fi

Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Omat työkalut



Pääsivu Verkkokonsultaatio Päihdetyö Six packista mäyräkoiraksi

Six packista mäyräkoiraksi

 21.2.2008


KYSYMYS

Nuorten oluen juonti on määrällisesti kasvanut. Esimerkiksi six pack on vaihtunut mäyräkoiraksi tai jopa salkuksi. Kysynkin kuinka voisimme paremmin puuttua ja huomioida tämän ilmiön interventiotilanteessa? Nuoret ohjautuvat luokseni sosiaalitoimiston, koulun ja vanhempien kautta. Keskustelumme ovat kahdenkeskisiä ja luottamuksellisia.

 

VASTAUS

Hei! Kiitos ajankohtaisesta ja tärkeästä kysymyksestä, joka herätti verkkokonsulttien kesken monipuolista ajatusten vaihtoa. 

Nostit esiin nuorten lisääntyneen oluen juonnin ja tiedustelit, miten puuttua nuorten juomiseen. Tarkensit, että kysymyksesi liittyy sekä alaikäisiin 8. - 9. -luokkalaisiin että täysi-ikäisiin ammattikoululaisiin. Varsinaisen interventiokysymyksen ohella verkkokonsultit pohtivat mm., mistä alaikäiset saavat juomansa ja miten ympäristön, erityisesti viranomaisten, tulisi asiaan suhtautua. Todettiin, että jotkut vähittäismyyntipaikat myyvät alkoholijuomia alaikäisille ikää kyseenalaistamatta. Täysi-ikäiset kaverit ovat toinen taho, jotka välittävät alkoholia alaikäisille, vaikka se on lain mukaan rikos. Asenteisiin voidaan vaikuttaa tiedottamalla mm. paikallislehdissä, kaupoissa ja kampanjoissa. Lääninhallituksesta voi kysyä tukea paikalliseen toimintaan, sillä sen vastuulla on ehkäisevän päihdetyön alueellinen koordinointi ja kehittäminen.

Nuorten juomiseen puuttuminen edellyttää aikuisilta ja erityisesti viranomaisilta yhtenäisiä toimintakäytäntöjä. Esimerkiksi moniammatillinen päihdeyhteistyöryhmä voi laatia linjaukset ja sopia konkreettisista toimista, mikäli saadaan tietoon alaikäisten alkoholin käyttö tai nuoren aikuisen ongelmia aiheuttava ryyppääminen. Tietoisuus yhteisistä toimintakäytännöistä voi helpottaa puuttumista, mutta työntekijä joutuu myös itse ottamaan kantaa ilmiöön ja vastuuta sen suhteen, miten puuttuu. Työntekijän tulee antaa asianmukaista tietoa juomisen terveysvaikutuksista. Näin myös vanhempien kohdalla, sillä myös vanhemmilla on puutteellista ja jopa virheellistä tietoa alkoholin terveyshaitoista, puhumattakaan muista riskeistä erityisesti nuoren ihmisen kohdalla. Eteneminen on yksilökohtaista, kuinka paljon ja millä tekniikoilla asiaa käydään läpi. Tärkeää olisi kuitenkin, että kahdenkeskinen ja luottamuksellinen keskustelu laajennetaan hyvin pian koskemaan nuoren huoltajia tai muita turvallisia läheisiä aikuisia (myös silloin, kun kyse täysikäisestä). Alaikäisen kohdalla on tehtävä lastensuojeluilmoitus, jolloin sosiaalityö arvioi tilanteen kriittisyyden ja kiireellisten turvaamistoimien tarpeen. Vanhempien ja/tai viranomaisten on otettava vastuu ja tehtävä aloite, sillä nuori ja etenkin päihteillä oireileva henkilö pyrkii lähes aina itse määrittämään sen avun, jota mielestään tarvitsee. Mikäli kyseessä on koulua käyvä lapsi, on "saartorenkaaseen" liitettävä myös koulun panos. 

 Varsinainen kysymys koski käytännön työkaluja nuorten kanssa keskusteluun ja työskentelyyn. Varhaistunnistamisessa ja intervention alkuvaiheessa on tärkeää tarkastella nuoren tilannetta kokonaisvaltaisesti. Päihdehäiriön vaikeusasteen arvioinnin rinnalla selvitetään myös muita tekijöitä kuten persoonallisuuteen liittyvät tai geneettiset ominaisuudet (esim. käytöshäiriöt tai traumaattiset elämäntapahtumat), nuoren perheeseen ja sen toimintakykyyn liittyvät seikat (esim. vanhempien päihde- ja/tai mielenterveydenhäiriöt, vanhempien sallivuus nuoren päihteiden käytölle, puutteellinen vanhemmuus, riitaisa kodin ilmapiiri) sekä muut ympäristötekijät (kaveripiirin päihteiden käyttö, päihdemyönteisyys yleensä nuorisokulttuureissa ja myös ”aikuisten yhteiskunnassa”, helppo saatavuus jne…). Arviointivaihe on kivijalka suunniteltaessa interventiota. Karkeasti ajateltuna intervention sisällön ratkaisee se, millainen suhde riskitekijöillä on suojatekijöihin. Arviointiin on olemassa erilaisia menetelmiä. Esimerkiksi Rompussa on käytössä muun muassa aikuisille suunnatusta puolistrukturoidusta EuropASIsta nuorille sovellettu versio EuroADAD, johon ainakin aikanaan vaadittiin haastattelukoulutus (KTL, nuorten päihdehäiriöiden hoito -raportin mukaan näitä koulutuksia voi tiedustella: Tampereen yliopistollinen sairaala, Nuorisopsykiatria, EVA-yksikkö). Lisäksi ovat suppeammat AUDIT, SADD ja CRAFFT jne. testit. Päihdelinkin Audit-testiin on laadittu nuorille oma palaute. Nuorten kysymykset ovat samat kuin aikuisillakin, mutta vastausten perusteella annettava palaute huomioi nuorille annetut suositukset. Tytöille ja pojille on oma palaute. Perussuositus on, että nuoret eivät käyttäisi alkoholia ollenkaan. Palaute kertoo faktat, miksi alkoholi on nuorille haitallista.. Palautteen avulla nuori saa tietoa omasta alkoholinkäytöstään tai vaihtoehtoisesti kannustusta pysyä raittiina. Testi on osoitteessa www.paihdelinkki.fi/audit

 Arvioinnin jälkeen psykososiaalisiin hoitomuotoihin perustuvissa interventiossa käytettävät työmuodot voidaan valita joko yksilöpainotteisiksi, joissa tavoitteena on yksilön sisäinen muutos, perhepainotteisiksi, joissa pääpaino on perheen sisäisissä systeemeissä tai näiden em. yhdistelmiksi ns. integroidut mallit, joissa nimensä mukaan yhdistellään em. teoreettisia viitekehyksiä ja työskentelymenetelmiä. Näiden sisällä on lukuisa määrä menetelmiä. Yksilöhoidoissa kognitiivisbehavioraalisista tekniikoista on tutkimusten mukaan saatu hyviä tuloksia, myös muutosmotivaation vahvistamiseen liittyvät tekniikat ovat hyödyllisiä (mm. motivoiva haastattelu). Perhepainotteisia tekniikoita voi olla esimerkiksi erilaiset perheterapiat ja psykoedukatiiviset mallit ja Suomessa ainakin Myllyhoidossa käytetty craft -menetelmä. Verkostotapaamisen järjestäminen mahdollisimman pian on tärkeää, jotta voidaan sopia yhteiset pelisäännöt ja jatkosuunnitelmat.

Toivottavasti vastauksesta löytyy työkaluja tärkeään työhösi.

  • Kysymykseen vastasi Virpi Filppa, päihdetyön koordinaattori, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
  • Siihen osallistuivat lisäkseni Johanna Puolakka, Maria Martin, Kerttu Vesterinen, Satu Hoikka, Unto Matinlompolo, Raija Kumpula, Ismo Järvinen ja Ari Terävä.
Tietoa virtu.fi:stä