Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Omat työkalut

Navigation

virtu.fi

Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Omat työkalut



Pääsivu Verkkokonsultaatio Päihdetyö Haastava asiakas asumispalveluissa

Haastava asiakas asumispalveluissa

KYSYMYS

Perustilanne on se, että asumispalveluiden arviointiyksikköön on ohjattu asukkaaksi henkilö, jolla on todettu aivorappeuma ja vaikeuksia puheen tuottamisessa. Varsinaisesti yksikön tehtävänä olisi arvioida asiakkaiden kykyä itsenäiseen asumiseen ja etsiä omista ja muista palveluista sopiva jatkopaikka. Työryhmässä on herännyt ristiriitaisia ajatuksia asukkaan tuen tarpeista ja käyttäytymisestä: pohdittu esimerkiksi vastuukysymyksiä (mikä on asukkaan vastuu asioistaan, miten tukea asukasta toimimaan itsenäisesti, mikä kuuluu hoitoyhteisölle, jne.) ja miten asettaa rajat asukkaan epäasiallisellekin käyttäytymiselle (lyhytjännitteisyys, kiivastuu helposti) ja missä sen rajat menevät. Kyseinen asiakas on herättänyt ryhmässä tarpeen käydä keskustelua siitä, mihin kaikkeen työyhteisön on venyttävä ja miten toimien asiakas osataan yhdessä hoitaa?


VASTAUS

Kysymyksesi itsessään jo sisälsi pohdintaa, jota myös me konsultit kävimme pitkään. Täsmensit kysymystäsi siihen, miten työntekijöiden ja työyhteisön tulisi toimia ja kehittää toimintaansa yhä haasteellisempien asiakkaiden palvelemiseksi. Kysymys on myös työnohjauksellinen eli työyhteisö joutuu miettimään perustehtäväänsä ja työorientaatiotaan ammatillisen osaamisen lisäksi. Kuvaamasi tilanne on vaativa ja vaikea niin kyseessä olevan asiakkaan, työyhteisön kuin koko palvelujärjestelmän näkökulmista tarkasteltuna. Vastaavia tilanteita tulee ratkaistavaksi tulevaisuudessa yhä enemmän ja useissa eri yksiköissä.

Vastauksessamme tarkastelemme tilannetta eri näkökulmista.
Asiakkaan ja työntekijöiden kannalta olisi tärkeää selvittää, millaiset mahdollisuudet asiakkaalla on kuntoutua – onko aivorappeuma diagnosoitu? Voidaanko asiakkaan nykyinen toimintakyky säilyttää? Vai onko odotettavissa toimintakyvyn huonontuminen edelleen? Näihin kysymyksiin vastaaminen vaatii tarkempia aivotutkimuksia, ellei niitä ole tehty. Joka tapauksessa asiakas tarvitsee yksilöllistä apua ja tukea sekä turvallisen ympäristön, johon kuuluvat myös rajat. Asiakkaalle on hyvä nimetä joko tukihenkilö tai omahoitaja, joka tutustuu paremmin asiakkaaseen, hänen tottumuksiinsa ja huolehtii asiakkaan kanssa hänen käytännön asioistaan. Luottamuksellinen hoitosuhde mahdollistaa myös rajojen laittamisen ja voi vähentää epäasiallista käyttäytymistä. Päihdeyksikössä on mahdollisuus saada myös vertaistukea. Asiakkaan omaa verkostoa on hyvä kartoittaa ja saada mukaan tapaamisiin ja vierailulle.

Mikäli asiakkaan oleminen arviointiyksikössä on tarkoitettu pysyväksi tai pitkäaikaiseksi, joutuu työyhteisö ja yksikkö miettimään, riittävätkö sen henkilökuntaresurssit (esimerkiksi yövalvonta) ja osaaminen asiakkaan tarpeisiin. Tarvitaanko lisäresursseja ja lisäkoulutusta tai onko mahdollista saada kuntoutukseen apua muusta palvelujärjestelmästä (esimerkiksi puheterapiaa, edunvalvoja tai toimintaterapiaa). Tärkeää on myös arvioida, vaarantaako kyseessä oleva asiakas muiden asiakkaiden hoidon ja kuntoutuksen viemällä liikaa resursseja. Mikäli asiakkaan kuntoutus tai hoito vaatii enemmän tai toisenlaista palvelua kuin yksikkö voi tarjota, on alettava etsiä sopivampaa paikkaa. Asiakkaan tarpeet ovat ensisijaisia. 

Työyhteisön työnohjaus voisi tukea työyhteisöä jaksamaan eettisissä ja ammatillisissa kysymyksissä ja ristiriitojakin aiheuttavassa tilanteessa. Yhdessä johdon kanssa tulisi käydä keskustelua yksikön perustehtävästä ja jos sitä ollaan muuttamassa, siitä, mitä se edellyttää työntekijöiltä, johdolta ja koko palvelujärjestelmältä. Työntekijöiden on hyvä tuoda johdon tietoon asiakkaiden muuttuvat palvelutarpeet ja henkilöstön lisäkoulutustarpeet, jotta palvelut ovat jatkossa tarpeenmukaisia ja turvalli-sia.

  • Vastauksen kokosi sosiaalityöntekijä Riitta Hakala.
  • Vastauksen pohtimiseen osallistuivat Ismo Järvinen, Asta Niskala, Kerttu Vesterinen, Merja Laitila-Ukkola, Johanna Puolakka, Erkki Vartiainen sekä Riitta Hakala.


Tietoa virtu.fi:stä