Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Omat työkalut

Navigation

Omat työkalut



Pääsivu uutiset Saamenkielisten palveluiden nykytilakartoitus 1/2017

Saamenkielisten palveluiden nykytilakartoitus 1/2017

Saamenkielisten palveuiden nykytilakartoitus

saame_lape_kansikuva.jpgSaamelaisten lasten-, nuorten ja perheiden palvelut

Saamelaiskäräjät & Posken saamelaisyksikkö
Pia Ruotsala & Riitta Lehtola

Lataa raportti PDF-muodossa »
Diaesitys »

Sosiaali- ja terveysministeriö on tilannut Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan liittyen Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivalta Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksiköltä saamelaislapsille, -nuorille ja -perheille tarjolla olevien palveluiden nykytilan kartoituksen. Palvelukartoituksen tulee kattaa mm. varhaiskasvatus-, sivistys-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on Suomen hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena on edistää lasten ja perheiden hyvinvointia. Muutosohjelmassa palveluiden painopistettä siirretään kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Muutosohjelma vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa tuomalla käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin sekä välineitä lapsilähtöiseen budjetointiin ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden seurantaan.

Perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaissa turvataan saamelaisten oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa sekä asetetaan julkiselle vallalle velvollisuus toteuttaa ja edistää aktiivisesti saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää saamelaislapsille, -nuorille ja -perheille tarjolla olevien palveluiden nykytilaa. Palvelukartoitus kattaa varhaiskasvatus-, sivistys-, nuoriso-, kulttuuri-vapaa-aika-, kirjasto-, museo- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Raportissa esitellään palvelutarjonnan vahvuuksia, kehittämistarpeita sekä suosituksia palveluvajeiden täyttämiseksi. Tarkastelu kohdistuu saamelaisten kotiseutualueella kuntien, seurakuntien ja muiden saamenkielisiä palveluita tuottavien tahojen palveluihin sekä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella Rovaniemen, Oulun, Tampereen, Jyväskylän ja pääkaupunkiseudun palveluihin. Lisäksi tarkastellaan saamelaisyhdistysten ja Saamelaiskäräjien mahdollisuuksia tuottaa palveluita eri saamen kielillä saamelaislasten, -nuorten ja -perheiden tarpeisiin. Tiedot kerättiin webropol- ja sähköpostikyselyin ja aiemmin tehtyjä nykytilakartoituksia hyödyntäen.

Kartoituksen tavoitteena on tehdä näkyväksi saamelaisten lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeet ja -vajeet, oikeudet alkuperäiskansana, kielen ja kulttuurin merkitys saamelaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Kartoituksen mukaan saamelaisten oikeus omakielisiin palveluihin toteutuu huonosti. Saamelaisten kotiseutualueella tilanne on hiukan parempi kuin sen ulkopuolella. Saamelaisten kotiseutualueellakin kielikohtaiset erot ovat kuitenkin suuret. Niin kotiseutualueen kuin muualla Suomessa heikoin tilanne on koltansaamenkielisillä. Saamelaisten kotiseutualueella parhaiten saamenkielisiä palveluita on tarjolla Utsjoen kunnassa. Eniten saamenkielisiä palveluja tarjotaan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja vanhusten kotipalveluissa, vähiten nuorisotyössä, vapaa-aika-, kulttuuri-, liikunta- ja kirjastopalveluissa. Utsjoen kuntaa lukuun ottamatta saamenkieliset lapset ja nuoret eivät saa yhteiskunnalta tarvitsemaansa tukea saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Saamenkielisen henkilöstön vähyys ja resurssien puute ovat tärkeimpiä palvelujen saatavuutta heikentäviä tekijöitä. Palvelujen saavutettavuutta heikentää myös tiedottamisen puute sekä se, että saamenkielisiä asiakkaita ei tunnisteta tai heidän kielellisiä oikeuksiaan ei arvosteta. Viranomaisilla ei ole pitkänaikavälin suunnitelmia saamenkielisen palvelutason parantamiseksi. Saamenkielisen henkilöstön työhön houkuttelemiseksi ei ole otettu käyttöön kannustimia. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella on Saamelaiskäräjien kautta maksettavalla erityismäärärahalla tärkeä merkitys. Määräraha on kuitenkin riittämätön lasten, nuorten ja perheiden palvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Saamelaisjärjestöjen rooli on merkittävä saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämisessä erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jossa saamenkielistä palveluntarjontaa ei juurikaan ole.

Kartoituksen mukaan saamelaislasten ja perheiden perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää saamenkielisten peruspalvelujen selkeää vahvistamista, saamenkielisen henkilöstön saatavuuden parantamista, saamen kielten elvytysohjelman toimeenpanoa, yhteistoiminnallisuuden ja saamelaistoimijoiden taloudellisten resurssien vahvistamista.