Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Omat työkalut

Navigation

Omat työkalut



Pääsivu uutiset Ryhmätoimintaa Lapin sosiaali- ja terveyspalveluihin

Ryhmätoimintaa Lapin sosiaali- ja terveyspalveluihin

Istahda hetkeksi alas, ja pohdi mihin ryhmiin kuulut tai olet kuulunut elämäsi aikana. Millä tavoin ne ovat muuttuneet vuosien aikana tai löytyykö joukosta muutamia vakioita? Milloin viimeksi olet pohtinut niiden vaikutusta elämäsi eri vaiheissa?

Meillä jokaisella on kokemusta ryhmistä, joihin olemme joko joutuneet tai osallistuneet vapaaehtoisesti. Käsitteenä ryhmän määrittäminen ei ole helppoa, koska jokainen ryhmä on omanlaisensa, jossa jäsenet tekevät siitä ainutlaatuisen. Ryhmät voivat muodostua yksilöitä yhdistävän ominaisuuden, samojen mielenkiinnon kohteiden, yhteisten tavoitteiden tai muiden vastaavien asioiden perusteella. Kuitenkaan ihan mitä tahansa joukkoja emme voi kutsua ryhmäksi. Ryhmä muodostuu yhteisen tehtävän ympärille jäsenten vuorovaikutuksen ja tunnesiteen avulla. 

Mikä merkitys ryhmillä on yksilölle? Ryhmien koetaan luovan osallistumisen tunnetta, tarjoavan vaihtoehtoista toimintaa, kehittävän vuorovaikutustaitoja, lisäävän yksilön itsetuntoa sekä tukevan kasvua ja kehitystä. Ryhmien avulla yksilö voi saada äänensä kuuluviin tai apua ja tukea vaikeissa tilanteissa. Ryhmät voivat tarjota ihmisille kokemuksia ja elämyksiä, joita muualta ei ole mahdollista saada.
Yhteisöllisyyden merkitystä yksilön elämässä on havahduttu korostamaan viime vuosina. Yhteiskuntaa on kritisoitu yhteisöllisyyden katoamisesta. Tutkimukset osoittavat yksilön halun kuulua johonkin, olla osa jotakin. Ryhmässä yksilölle voi muokkautua rooli tai asema, jolla on positiivisia vaikutuksia esimerkiksi osaamisen tunteen lisäämiseen. Ryhmätoiminnalla voidaan tukea henkilön nykyisiä voimavaroja mutta opettaa myös uusia asioita. Ryhmissä hän voi saada tukea ja turvaa, mitä ei muussa tapauksessa saisi. Niissä opitaan ottamaan huomioon myös muut ihmiset ja heidän hyvinvointinsa. Ryhmätoiminnan edellytyksenä on, että ryhmä toimii ryhmänä, jossa jokaisen panos on tärkeä.

Työmenetelmänä ryhmiä käytetään paljon. Ryhmät voivat olla avoimia, tietylle kohderyhmälle suunnattuja, suljettuja, harrastuspohjaisia, vertaistuellisia, toiminnallisia tai keskusteluryhmiä. Yhteistä ryhmille kuitenkin on, että ryhmän perustehtävä määrittää toiminnan. Toiminta, päämäärät, tavoitteet sekä toteutus muokkautuu perustehtävän punaisen langan mukaan. Toiminnalla on selkeä alku ja loppu, mutta se mitä siinä välissä tapahtuu, muovautuu ryhmäkohtaisesti. Joissakin ryhmissä ohjaajat suunnittelevat toiminnan ennakkoon, mutta nykyisin osallisuuden korostaminen työskentelyssä koetaan yhä tärkeämmäksi. Toimintaryhmien edellytyksenä on jokaisen jäsenen osallistuminen tavalla tai toisella, koska ryhmä ei voi toimia onnistuneesti yhden ihmisen panostuksella. Kun yksilö pääsee itse osallistumaan ryhmätoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, hän ja koko ryhmä voi sitä kautta saada suuremman hyödyn kuin että kaikki tarjottaisiin valmiina pakettina. Osallistaminen auttaa henkilöiden sitoutumista toimintaan sekä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Ryhmä määritellään toiminnaksi, johon kuuluu vuorovaikutusta ryhmän jäsenten kesken. Nykypäivänä ryhmä ei kuitenkaan edellytä kasvotusten kohtaamista. Irc-galleria, chatit ja virtuaaliset olohuoneet, facebook tai muut vastaavat virtuaaliset ryhmät ovat muokanneet käsitystä ryhmistä. Virtuaaliryhmissä tärkeätä ovat yhteiset intressit ja tavoitteet. Sosiaalisen median kehittyminen haastaa työntekijät uudella tavalla ryhmätoiminnan kehittämiseen. 

Pohjoisen alueen Kaste – ohjelmaan (PaKaste 2009–2011) sisältyy ryhmätoimintojen kehittämistä Pohjois-Suomessa. Ryhmät vaihtelevat kuntakohtaisesti, koska ei ole olemassa yhtä oikeaa toimintamallia, joka sopisi kaikille. Kokemukset nuorten ja lasten ryhmistä Torniosta, Inarista ja Kittilästä tähän mennessä ovat olleet erittäin positiivisia, ja uusien ryhmien perustaminen koetaan tärkeäksi. Samalla tiivistetään yhteistyötä niin että ryhmien ohjaajina toimivat eri ammattikuntien edustajat, esimerkiksi terveydenhoitajat, sosiaali- ja nuorisotyöntekijät, psykologit, seurakuntien ja järjestöjen työntekijät sekä PaKasteen kehittäjätyöntekijät. Syksyllä 2010 pyritään aloittamaan jokaisessa Lapin kunnassa hyvinvointiryhmä. Pitkien etäisyyksien ylittämistä helpotetaan etätekniikalla ja jotkut ryhmät kokoontuvat videoteitse tai puhelimen avulla. Ryhmien toimintaa ja vaikuttavuutta arvioidaan erilaisia menetelmiä hyödyntäen, joissa huomioidaan myös osallistujien näkökulma.

Lisätietoja:
Emmaleena Salla, puh. 040 1634 625
Sari Aarnio, puh. 0400 163 364
Kerttu Vesterinen, puh. 0400 493 760
sähköposti etunimi.sukunimi(at)poskelappi.fi

Tietoa virtu.fi:stä