Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Omat työkalut

Navigation

Omat työkalut



Pääsivu UULA IP-videoneuvottelu

IP-videoneuvottelu

IP-videoneuvottelujärjestelmien avulla voidaan tuottaa palveluja paikasta riippumatta sekä asiakkaille että asiantuntijoille. IP-videoneuvottelujärjestelmiä kehittämällä pyritään tukemaan

  • asiantuntijapalveluiden välittämistä ja tuottamista esim. seudullisesti
  • asiantuntijakonsultaation käyttöä
  • henkilökohtaista- ja ryhmätyönohjausta sekä verkostoitumista
  • koulutuksiin ja verkostoihin osallistumista omalta työpaikalta käsin
  • sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanotto- ja asiakaspalvelutoimintaa

IP-videoneuvottelupisteitä on Lapin sairaanhoitopiirin alueella käytössä jokaisessa kunnassa, lähinnä terveyskeskuksissa. Länsi-Pohjassa käyttö ei ole laajalle levinnyttä. Sosiaalitoimessa IP-videoneuvottelupisteitä on noin puolessa alueen kuntia. Uula-hanke tukee kuntia IP-videoneuvottelulaitteiden käytttönotossa. Tavoittena on, että jokaisessa Lapin terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa on IP-videoneuvottelumahdollisuus sekä osaamista järjestelmien käyttöön. Palveluiden käyttöä ja tuottamista tuetaan myös sisällöllisesti. Asiakkailla tulisi olla myös tarvittaessa mahdollisuus käyttää hankittua järjestelmää heille suunnatuissa palveluissa.

IP-videoneuvottelussa käytetään kaksisuuntaista kuva- ja ääniyhteyttä.

  • Kahden pisteen neuvottelussa kaksi työasemaa on videoyhteydessä toisiinsa. Osallistujia voi olla kummassakin päässä yhteyttä yksi tai useita. IP-videoneuvotteluohjelma voi olla asennettuna joko henkilökohtaiseen tietokoneeseen tai erilliseen videoneuvottelukäyttöön suunniteltuun tilaan. Henkilökohtaisten asemien näyttö, kamera ja mikrofoni mahdollistavat usein vain muutaman henkilön osallistumisen.
  • Monipisteneuvottelussa videoneuvotteluun osallistuu kolme työasemaa tai enemmän. Osallistujat soittavat ns. videoneuvottelusiltaan, joka yhdistää osallistujat samaan neuvotteluun. Yhdessä etäpäässä voi olla yksi tai useampi osallistuja.
  • Useissa ohjelmissa on mahdollista näyttää toisille kuvia tai tekstiä Internetistä tai omalta koneelta, sekä työstää materiaalia.

IP- videoneuvotteluohjelmistot vaativat minimissään laajakaistayhteyden, jotta kuvan ja äänen laatu on hyvä. Osa ohjelmistoista toimii myös 3G- ja @450-verkoissa. Jos niitä käytetään 3G-verkossa, niin on muistettava, että peittoalueen rajoilla yhteys saattaa vaihtua 2G-yhteydeksi ja silloin yhteys katkeilee.

Kehittämis- ja kokeilutoiminta UULAssa

Syksy 2009, kevät 2010

IP-videoneuvottelua esiteltiin ja kehittämiskohteita tarkennettiin kuntien kanssa UULAn tekemillä kuntakäynneillä huhti–kesäkuussa 2009. Syksyllä kehittämistä on esitetty jatkettavaksi seuraavilla toimilla:

  • videoneuvottelujärjestelmien hankkiminen, asentaminen ja käyttökoulutus niihin terveyskeskuksiin ja sosiaalivirastoihin, joissa videoneuvottelupistettä ei vielä ole sekä käyttäjien koulutus
  • kuntien videoneuvottelunumeroiden eli yhteystietolistan julkaisu virtuaaliseen sosiaalipalvelukeskukseen sekä intranet-käyttöön
  • tiedotus eri palvelumallien käytöstä sekä uusien pilottien käynnistäminen
  • Internetin kautta ladattavan ja käytettävän videoneuvotteluyhteyden testaus soveltuvaksi sekä asiakkaiden että asiantuntijoiden tarpeisiin
  • videoneuvotteluyhteyden jakaminen virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta sekä asiakkaille että asiantuntijoille.
     

Syksy 2008, kevät 2009

Syksyllä 2008 IP-videoneuvottelujärjestelmien kehittäminen aloitettiin sairaanhoitopiirien videoneuvottelutilojen uudistamisella. Tiloihin laadittiin suunnitelma tarvittavista uudistuksista ostopalveluna.

Uula- hanke kilpailutti IP-videoneuvotteluohjelmiston koko alueen käyttöön. Vaatimuksia valittavalle ohjelmistolle olivat mm.
Valittavan ohjelmiston tulee olla yhteensopiva jo käytössä olevien järjestelmien kanssa.

  • Ohjelmisto soveltuu eri käyttöympäristöihin ja on helppokäyttöinen.
  • Kahdenvälisten yhteyksien tulee olla ilmaisia.
  • Salaus ja tietoturva tulee olla riittävällä tasolla.
  • Yhtäaikaisten käyttäjien lisenssointimahdollisuus – ei vain konekohtaisia lisenssejä.

IP- videoneuvotteluohjelmistoksi valittiin Arcturia Oy:n toimittama Arctic Commmunicator (AC), joka täytti kaikki em. kriteerit ja oli vertailtaessa kokonaistaloudellisesti edullisin. 

Depressiokoulu videoneuvotteluteitse kokeilu toteutettiin keväällä 2009 yhdessä Mielenterveys- ja päihdetyön seudullinen kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella -hankkeen kanssa. Kokeiluryhmiä oli kaksi, Lappi-ryhmä, joka koostui eri puolilta Lapin lääniä tulevista osallistujista sekä Rovaseutu-ryhmä, jonka jäsenet tulivat Posiolta, Ranualta ja Rovaniemeltä. Ryhmät kokoontuivat kaksi kertaa lähityöskentelynä ja kahdeksan kertaa videoneuvottelun välityksellä kaksi tuntia kerrallaan. Depressiokoulun ohjaajat työskentelivät Lapin keskussai-raalan ja Muurolan sairaalan neuvottelutiloissa. Depressiokoulun työnohjaus toteutettiin Länsi-Pohjan keskussairaalasta videoneuvotteluteitse.

Depressiokoulu arvioitiin teknisesti ja sisällöllisesti. Vastaajista 75 % piti asiasisällön käsittelyn onnistumista hyvänä. Oppikirjan käyttö arvioitiin hyväksi. Puolet vastaajista piti vuorovaikutuk-sen onnistumista hyvänä. Vuorovaikutus syntyi eri ryhmissä eri tavoin, toisessa ryhmässä kaikki oppilaat olivat omalla koneellaan, toisessa ryhmässä oli yksi kolmen hengen oppilasryhmä terveyskeskuksen videoneuvottelutilassa ja muut oppilaat omilla kotikoneillaan. Vuorovaikutuksen kannalta olisi parempi, että kaikki oppilaat osallistuisivat kouluun omilta koneiltaan. Tekniseen toteutukseen oli tyytyväisiä 75 % vastaajista esitysmateriaalin näkyvyyden, kuvan laadun ja äänen kuuluvuuden suhteen. Kolmella neljästä oli ollut jotain häiriöitä yhteydessä, ainakin yhdessä kokoontumisessa. Muutamalla osallistujalla teknisiä ongelmia oli pal-jon, ongelmat johtuivat tietoverkkojen puutteista. Vastaajista 60 % piti videoneuvotteluteitse toteutettua depressiokoulua hyvänä oman depression hoitoon sekä ryhmämuotoiseen hoitoon. Hyöty ajankäytöllisesti koettiin hyvänä, ja yli 80 % vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostu-nut käyttämään palvelua uudelleen. Suurimpina haasteina ovat asiakkaiden tietoliikenneyh-teydet ja päätelaitteen tekniset ominaisuudet sekä ohjaajien tilat.

Depressiokoulu videoneuvotteluteitse on uusi toimintamalli, jota voidaan jatkossa hyödyntää depressiokoulun toteuttamisessa sekä muissa vastaavanlaissa ryhmissä. Depressiokoulusta laadittiin ohjeistus teknisen toteutuksen osalta, jota voidaan hyödyntää muissakin potilaille/asiakkaille kotiin suunnatuissa videoteitse toteutettavissa palveluissa.

Mielenterveyskuntoutujien kanssa tehtävää työtä videoneuvotteluyhteyksiä hyödyntäen kartoitettiin Inarin kunnan alueella. Toimivien videoneuvotteluyhteyksien katsottiin hyödyntävän asiakkaan turvaverkoston lisäämisessä, hoidon seurannassa, toteutuksessa ja muuttuvissa tilanteissa sekä ammattilaisten keskinäisessä konsultoinnissa. Kokeilu käynnistettäisiin yhteistyössä Elämässä mukana -projektin, Asumispalvelusäätiö ASPA:n kanssa. Pilottialueiksi valittiin Sevettijärven alue, Inarin pohjoispuoli, Angelintien seutu sekä Lemmenjoen alue. Asiakkaat valittiin ja aloitettiin kartoitus tietoliikenneyhteyksien hankkimiseksi asiakkaille. Selvitys-työn perusteella todettiin, että asiakkaille ei ollut tällä hetkellä eikä lähitulevaisuudessakaan tarjolla minkäänlaista laajakaistayhteyttä, ei edes 3G- tai @450-yhteyttä. Kokeilu päätettiin keskeyttää ja selvittää, löytyisikö jokin muu alue kokeiluun.

Suun terveydenhuollon etäkonsultoinnin tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa kiireellisten/päivystyksellisten suu- ja leukasairauksien diagnosointia, kuten suusyöpäepäilyjä. Nykyisin lähettävät hammaslääkärit/lääkärit kirjoittavat kiireellisistäkin tapauksista normaalin lähetteen. Aika ilmoitetaan potilaalle kirjeitse tai soittamalla 7-10 vuorokauden kuluessa. UULA-projektin tuella on keväällä 2009  hankittu suukamerat Lapin ja Länsi-Pohjan keskus-sairaaloihin sekä Sodankylän ja Ivalon terveyskeskuksien hammashoitoloihin. Lapin keskussairaalassa, Ivalossa ja Sodankylässä suukamerat ja videoneuvottelujärjestelmät on asennettu ja testattu yhteistyössä suukameran toimittajan Hammasväline Oy:n kanssa. Länsi-Pohjan keskussairaalan suukameran asennus tapahtuu remontin valmistuttua.

Terveyskeskuksista ja Länsi-Pohjan keskussairaalasta on mahdollisuus pyytää konsultaatioapua Lapin sairaanhoitopiirin suupoliklinikan suukirurgeilta (2). He voivat konsultoida suukamerakuvaa reaaliajassa ollen puheyhteydessä lähettävään hammaslääkäriin samanaikaisesti. Konsultaatioon on sovittu viikoittainen aika, jolloin kunnat voivat ottaa videoneuvotteluyhteyden konsultaatiota varten. Tällöin potilaat saavat diagnoosin tai jatkohoito-ohjeet viikon sisällä. Ennen etäkonsultaatiota hammaslääkärin tulee soittaa ja laittaa lähete.

Muuta yhteistyötä IP-videoneuvottelun osalta UULA-projektissa on tehty valtakunnallisen etätulkki.fi -hankkeen kanssa. Tavoitteena on välittää sekä puhutun- että viittomakielen tulkkausta videoneuvotteluteitse. Yhteistyötä on tehty myös Diapolis Oy:n kanssa. Tavoitteena on välittää kuntien ammattilaisille etäkonsultaatiota videoneuvotteluteitse diabeteksen ennaltaehkäisyyn, tutkimukseen ja hoitoon liittyen.

Tietoa virtu.fi:stä