Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Omat työkalut

Navigation

Omat työkalut



Pääsivu Toiminta Konsultaatio Verkkokonsulttien ryhmä Verkkokonsulttien ja konsultaatiotutkijoiden työkokous 28.5.2007

Verkkokonsulttien ja konsultaatiotutkijoiden työkokous 28.5.2007

VERKKOKONSULTTIEN TYÖPÄIVÄ 28.5.2007 Lapin yliopisto


Paikalla:
Kaisa Kostamo-Pääkkö, POSKE
Kerttu Vesterinen, POSKE
Maarit Pirttijärvi, POSKE
Maria Martin, POSKE
Kari Matela, Oulu
Eija Niemelä, Kolpene
Sirpa Rapo, Rovaniemi
Ismo Järvinen, Muonio
Markku Koivisto, Oulu
Yrjö Nikunlassi, POSKE
Johanna Puolakka, Romppu
Virpi Filppa, POSKE
Raija Väisänen, Muhos
Keijo Mattila, Llh
Ulla-Maija Rantalaiho, LaY

Sosiaalikollegan uusi ulkoasu

Uudistukset viivästyivät teknisten ongelmien vuoksi ja verkkokonsultaatiokin on tästä syystä toiminut hieman nihkeästi. Pahoittelemme tapahtunutta. Osalle verkkokonsulteista heräteviestit eivät tule läpi, vaan roskapostisuodatukset pyyhkivät ne. Tämän ongelman voi korjata muokkaamalla roskapostisuodattimia. Kaikille paikallaolijoille heräteviestit ovat löytäneet perille.

Uusia toimintoja sosiaalikollegassa: Asiakasneuvonta verkossa ja järjestöpankki. Työskentelymalleja tulee lisää sitä mukaa kun niitä tehdään. Aluetietoa: vielä keskeneräinen. Posken omat tiedot löytyvät vasemmanpuoleisesta vaakapalkista (mm. tiedot eri kehittämisyksiköistä ja hankkeista sekä yhteystiedot).

Toiminta 2007 alle tehty Konsultaatio-kansio, jonne tulevat esimerkiksi tapahtumien muistiot, esitykset, ym. Näin ei tukita kenenkään sähköposteja.


Mikäli ongelmia käytössä ilmenee, pyydetään niistä ilmoittamaan hetimiten meille, jotta Mawell pääsee korjaamaan ne.

Verkkokonsultaatio

Tukirakenne ammattilaisille ja heidän asiakkailleen. Erityisosaaminen ammattilaisten käytettäväksi. Lapin ’keksinnön’ pääarkkitehtuuri rakentuu konsulttien keskinäiselle yhteistyötoiminnalle ja avoimuudelle tuoda omia näkökulmia esiin. Mitä avoimemmin altistamme itsemme sanomaan käsityksemme esiin, sitä enemmän saamme itse irti. Valtaosin myötäkarvaan mielipiteiden esittämistä, mutta myös vastakarvaiset mielipiteet on tuotava esiin ja niistä opimme varmaan eniten.

Meitä on mukana 45 henkilöä verkkokonsultaatiossa, näissä kuudessa ’osastossa’ (lakiasiat, lastensuojelu, päihdetyö, toimeentuloturva, vammaispalvelu ja varhaiskasvatus). Ohjeistusta päihdetyön uusille verkkokonsulteille: vastaustila on pieni, esimerkiksi vastausten muokkaamisen voi tehdä wordissa (ihan oikoluvunkin kannalta) ja siirtää siitä sitten vastauslaatikkoon. Mikäli vastauksen haluaa tallentaa, niin se toivotaan tehtävän siten, etteivät tunnistetiedot näy. Salassapitovelvollisuus on pidettävä mielessä.

Olemme säilyttäneet alusta saakka aidot kysymykset, mutta harkinnassa on, että jaksoittain, vuoden tai puolen vuoden välein tämä arkisto tyhjennettäisiin ja konsultoinneista tehtäisiin tutkimuskäyttöön koonnit, joista tunnistetiedot eivät näy.

Muistutus: konsultaatiotutkimuksen tekijöille aineisto tulee toimitettuna, eli tunnistetiedot piilotettuina. Arkisto niistä on ’osastoittain’ järjestettynä. Tieto näistä konsultaatioista on kauhean arvokasta tietoa, tutkimukseen, mutta myös muuten (prosessien kannalta, ym.).

Päihdetyön verkkokonsultaatio

Verkkokonsultaatiossa aluksi oli selvää, että lakiasioihin tarvitaan konsultaatiota. Lastensuojelusta aloitettiin lokakuussa 2003. Lakiasioiden konsultaatio avattiin huhtikuussa 2004. Varhaiskasvatuksen työ myös tärkeä, sillä kentällä on paljon yksinäisiä, konsultointia tarvitsevia työntekijöitä. Varhaiskasvatuksen konsultaatio avattiin syyskuussa 2004. Vammaispalveluun ja toimeentuloon liittyviä kysymyksiä tuli yhä enemmän, joten niihinkin avattiin oma palvelu (vammaispalvelut maaliskuussa 2005, toimeentulotuki marraskuu 2006). Päihdetyötä ei aluksi edes ajateltu, sillä valtakunnallinen Päihdelinkki on olemassa. Sitä ei kuitenkaan kovin suurissa määrin käytetä. Erityisosaaminen päihdetyön osalta on kuitenkin hyvä saada paremmin esille.

Päihdetyön verkkokonsultaatioon mukaan ovat lupautuneet:

Matti Virtanen, Lapin päihdeklinikka

Ari Terävä, Huuko-hanke

Johanna Puolakka, Romppu

Palvelut alle 25-vuotiaille nuorille, niin päihteiden kuin huumeiden käyttäjille. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä on tullut tukipyyntöjä Romppuun. Pohjoisesta on nyt viimeisen puolen vuoden aikana tullut niin kodeista, järjestöiltä, terveydenhuollosta, ym.

Ismo Järvinen, Myllyhoito + Muonio, Kittilä, Kolari

Konsultaation tarpeellisuus näyttäytyy monin tavoin. Kolmessa kunnassa oa.päihdetyön tekijänä, Myllyhoitoyhd. työntekijänä oa. myös. Yhteyttä ottavat asiakkaat, omaiset, terveyskeskukset, ym. Yhteydenottoja tulee mitä ihmeellisemmistä paikoista.

Kyösti Uotinen, Espoo

Unto Matinlompolo, Rovaniemi

Raija Kumpula, Sodankylä

Riitta Hakala, Tornio, Tornionlaakson Suojapirtti, Sateenkaari-hanke

Satu Hoikka, Llh, alkoholitarkastaja

Teija Tervo, Kemi, Tukikohtahanke

Mukaan haastettu myös:

Ilkka Kujala, lääkäri

Virpi Filppa

Nyk. tehtävässä vuoden alusta lähtien. Vakuuttunut, että toiminnolle on tarvetta, kuntien kiertäminen päihdeindikaattorien merkeissä ja palvelutarpeen osalta. Avopalvelujen tarve olemassa oleva tilanne Lapin kunnissa. Työntekijöitä tarvitaan. Tämä on yksi keino tukea kuntien työtä, ei tosin ainoa. Lapin ensi- ja turvakodilla ollut käynnistämässä ensihoito- ja avopalveluyksikköä, paljon tehtävää päihdeongelmien esiinnostamiseksi. Esim. neuvolat: Päihdeongelmainen raskaana oleva, tuleva äiti – paljon työtä ja ongelmallinen, vaikka mitä työkaluja olisi käytössä. ”Mitä teen, jos havaitsen tällaista?” Ensi- ja turvakoti tekee paljon tällaista työtä, mutta verkkokonsultaatio siihen varmasti tulee olemaan hyvä tuki.

Maria Martin

Päihdeindikaattorihanke ja ehkäisevän päihdetyön yhteistyö.

Kysymys verkkoemännöinnistä. Pitää olla joku, joka katsoo perään. Esimerkiksi se voisi olla Virpi tai Maria, tai joku muu halukas. Kaikkien paikalla olevien toivottaisiin käyvän Kuva-Liisassa kuvassa tänään. Kesällä palvelun on ehkä hyvä olla tauolla, mikäli moni on lomilla yhtä aikaa.

Kysyjinä on sosiaalityöntekijöitä, varhaiskasvattajia, nykyisellään myös etuuskäsittelijöitä, ym. Täytyy miettiä, millaiset kysyjät saavat tunnukset verkkokonsultaation käyttöön. Pääosin kysyjätunnuksia on sosiaalialan työntekijöille. Kysyjäpohjaa voisi kyllä laajentaa myös laajemmalle sosiaali- ja terveysalan yli. Mm. työvoimanpalvelukeskuksiin, kouluille, ym. Tiedonlevittäminen voi osoittautua ongelmalliseksi, mikäli pohja on kovin laaja. Varsinainen konsulttipalvelu voitaisiin avata elokuun alussa. Mutta avataan se avoimesti jo aiemmin ja sitten elokuun alussa aloitetaan markkinointi.

Paikkatietoa. Mistä konsultaatiokysymykset tulevat?

Maarit ja Kerttu ovat koonneet Excel-taulukkoon perustietoja kysymyksistä. (esitys liitteenä.) Varhaiskasvatukseen liittyviä kysymyksiä tulee paljon Oulun seudulla. Näkyy, että konsultaatiota on jalkautettu päiväkoteihin. Joitain uskollisia kysyjiä on jo olemassa. J Pienemmissä kunnissa tuentarvetta näkyy selvästi olevan enemmän. Esim. Rovaniemeltä ja Kemistä ei viimeisen puolen vuoden aikana ole kysymyksiä tullut. Mutta siellä tosin on mahdollista konsultoida henkilökohtaisesti kollegoitaan (esim. toimeentuloturva). Ja toisaalta hyvä niin, sillä kyllähän kunnalla on oltava yhtenäinen linja. Kysymyksiä eri ’osastoille’ tulee suhteellisen tasaisesti. Toimeentuloturvaan kysymyksiä tulee paljon vähemmän kuin silloin, kun toimeentuloturva oli lakiasioiden alla. Merkillistä.

Konsultaatiopalvelujen tilannekatsaus

Puolivuotiskatsaus. (esitys liitteenä.) Mm. kilpailuttamisesta, asuinkunnasta, päivähoidon järjestämisestä, ym. Asuinkuntakysymys toistuva. Asumis-/kirjaillaolokunta: kumman velvollisuus esim. päivähoidon järjestäminen. Lastensuojelun osalta remonttiehdotus – päivystää 3 sosiaalityöntekijää ja Mirjam, Keijo ja Kari Valtanen. Nyt muutos, että kaikki näkevät kaikki kysymykset, vaikkakin on listoitettu, että ketkä ovat vastausvuorossa. Eli olisiko mahdollisuus, että kaikki vastaisivat? Paikallaolijoille sopii. Lastensuojelukysymyksiä viimeisen puolen vuoden ajalta Pohjois-Pohjanmaalta 9 ja Lapista 4 kysymystä. Vastaustyyliin pitää muistaa kiinnittää myös huomiota. Tärkeää: muista vastata kysymykseen ja tee se mahdollisimman tiiviisti. J Saapuneet kysymykset kuulostavat aikalailla laintulkinnan kysymyksiltä. Toisaalta niin, toisaalta ei juridisia kysymyksiä, vaan tulkintoja tarpeesta ja määrittelyistä. Ja osa sellaisia, missä juridista selvittelytarvetta ei vielä ole, vaan tärkeää päästä purkamaan tilannetta jo aikaisemmin. Ammatillinen kokemustieto, mitä muilta saamme, on arvokasta.

Esimerkki vammaispalvelun konsultaatiosta

Avustaja vammaiselle. Mikäli työvoimatoimiston kautta ei löydy, onko kunta velvollinen korvaamaan yksityiseltä taholta ostopalvelut? Vammaispalvelulaki – vammaisen on itse hankittava avustajansa ja kunta myöntää siihen tietyn summan rahaa. Kuitenkin inhimillisyys tärkeää, ja eri kunnissa on eri käytäntöjä. Useassa kunnassa varmastikin autetaan niin avustajan löytämisessä kuin palkkaamiseen, ym. liittyvissä koukeroissa. Tämä esimerkki kokonaisuudessaan liitteenä. Vastaus lakonismuodossaan: Kyllä, jos muuta ei löydy. Vastaus ei kuitenkaan ollut näin lyhyt. Toisaalta ilmapiirin luomiseenhan kannattaakin panostaa ja tuoda esille eri puolia, mitä asiantuntijaryhmä on nostanut esiin.

Vastauksen luominen on aina palapelin luontia. Usein erillisessä tekstinkäsittelyohjelmassa muokkaaminen on helpompaa, etenkin jos odotettavissa on keskeytyksiä, kun lopullista vastausta laatii.

Esimerkki lastensuojelun konsultaatiosta

Sosiaalityöntekijältä tullut lastensuojelukysymys – huolta lapsen seksuaalisesta käyttäytymisestä ja mahdollisesta hyväksikäytöstä. Vanhempi vaatii saada tietää, kuka ilmoituksen on tehnyt.

a) viranomaiset velvollisia tekemään ilmoituksen

b) viranomaisella mahdollisuus suojaan uhkaavissa tilanteissa

Pääasiassa kallistus siihen suuntaan, että viranhaltijat tulevat esiin nimillään. Vain jos on syytä olettaa, että lapselle tai viranhaltijalle on vaaraa siitä, että nimi esille tulee, voi sen pitää salassa, jolloin asiasta laadittava muutoksenhakukelpoinen kirjallinen päätös. Pääsääntö siis viranomaisilmoitusten suhteen on, että viranomaisten tekemät ilmoitukset eivät ole salassa pidettäviä.

- Karille ehdotettiin lastensuojelun verkkoisännöintiä. Muutenkin tavoitteena on, että verkkoemäntä/-isäntä tulisi aina kunkin ’osaston’ sisältä. Ja verkkoisännyys/-emännyys voisi olla jaksottaista.

- Allekirjoitukseen voi laittaa vielä tarkemmin omat tietonsa jos haluaa. Esim. Kari Matela on vastauksiin laittanut oman allekirjoituksen automaattisen allekirjoituksen lisäksi. Tämä ei ole aiheuttanut mitään soittotulvaa, vaan hän kokee turvalliseksi pitää puhelinnumeronsa esillä tulevaisuudessakin.

Konsultaatioprosessien tutkiminen

Osa oli puhumassa jo joulukuussa à tästä muistio löytyy sosiaalikollegasta. Konsultaatiotutkimuksessa 12 henkilöä tällä hetkellä, ilmeisesti varhaiskasvatuksesta vielä tulee 2 lisää. Kirjoittajia: Anneli Pohjola, Kerttu Vesterinen, Maarit Pirttijärvi & Arja Kilpeläinen, Kari Matela, Keijo Mattila, Maija Pelkonen, Anja Karvonen-Kälkäjä, Merja Laitinen, Ulla-Maija Rantalaiho, Tarja Kemppainen, Kaisa Kostamo-Pääkkö. Hannakaisa Sarvela Oulun Poskesta ja varhaiskasvatuksen konsultti Kristiina From ovat myös osoittaneet kiinnostuksensa osallistua. Julkaisun valmistuu vuoden loppuun mennessä, käsikirjoitukset valmiiksi syyskuussa -07.

Konsultaation käyttäjätutkimus, minkälaista palautetta kysyjät antavat? / Maarit

Maaritin esitys liitteenä. Tunnuksia on jaettu 309. Vastauksia on tullut 40:ltä. Ikäjakauma 24–61 vuotta, työskentelyaika 4kk–28 vuotta. Samassa työpaikassa kollegoita 0–10.

Olisi mielenkiintoista tietää, miksi konsultaatiokyselyn käyttäjäksi on ryhtynyt. Myös se kiinnostaisi, onko tehnyt kysymyksen yksin vai ryhmänä, vai asiakkaan kanssa. Asteikolla 1-5, miten velvoittavana kysyjät vastauksen kokevat? Ja se, että onko kysymys tehty työajalla vai työajan jälkeen. Kertulla on fiilis, että tiimiä on jo haastateltu ja tullaan siksi kysymään laajemmalta foorumilta. Varhaiskasvatuksen osalta nousi nyt eniten ideoita esiin – Hannakaarina tähän hyödynnetyksi ja ryhmäkokoontuminen Ouluun näiden kysymysten äärelle.

Konsultaatio osana juridista ohjausta / Keijo

(esitys liitteenä.) Oikeudellinen osaaminen sosiaalitoimessa. Lähtökohta: kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Joustavaa ja avointa normistoa on paljon. Puutteita ilmenee, ei vähiten menettelysäännösten soveltamisessa. Mistä johtuu? – Tiedon puute, koulutuksen puutteet, asenteet vai mitkä? Varmaan kaikki nämä vaikuttavat. Ainakin täydennyskoulutusvelvoitteisiin pitäisi kuulua myös pakollisia juridisia täydennyskoulutuksia.

- Lakipuoli tuntuu olevan kompastuskivi monellakin osa-alueella
- Tapa toimia – vanhemmilla helpompi ottaa lakikirja esiin, nuoremmilla ehkä helpompi kysyä verkossa ja muutenkin käyttää nettiä apunaan.

Konsultaatio ja lakiin perustuva ohjaus? Ks. Keijon esitys liitteenä. ’Superkonsultti toimii kaksoisagentin roolissa.’ Esteellisyys-kysymyksiä on myös pohdittava.

Lastensuojelun sosiaalityön asiantuntijuus kysymysaineiston valossa? / Ulla-Maija

Sosiaalityössä tarvittava osaaminen (ks. liite, kuvio)

Konsultaatiotilanne on ikään kuin alleviivattu asiantuntijuuserityistilanne. Hänellä on joku erityinen asia, mitä hän haluaa kysyä.

Asiantuntijuus on leimallisesti byrokratiatyötä. Juridiikan ja muun toiminnan yhteys kiinnostaa Ulla-Maijaa erityisesti. Jäämme innolla odottamaan, minkälaisen artikkelin Ulla-Maija ja Merja saavat aikaiseksi.

Paikallisuuden merkitys konsultaatiotoiminnassa / Kaisa

www.sosiaaliportti.fi Valtakunnallinen palvelu. Kysymys-vastaus-parit näkyvillä. Valtakunnallinen aineisto. Valtakunnallinen vs. pohjoissuomalainen. Kaisan esitys liitteenä. Vammaispalvelulakiin liittyvät kysymykset: Paikallisten olosuhteiden tuntemus erinomaisen tärkeää ja osaamisen ylläpitäminen paikallisesti tärkeää. Luottamuksen saavuttaa vastaamalla. Verkkokonsultaatiopalvelussa prosessit tulevat jotenkin lähelle, esim. sosiaaliportin kysymykset/vastaukset yleisemmällä tasolla. Vaikka laki on sama kaikille, tulkinnassa ja soveltamiskäytännöissä erilaisia, alueellisia toimintatapoja. Sosiaaliportin konsultit valtaosaltaan järjestötoimijoita. Siihen verrattuna hyvä, että pohjoissuomalaisessa verkkokonsultaatiopalvelussa myös kunnantyöntekijöitä, jotka tietävät paikalliset reunaehdot, ym. Pohjois-Suomen vastauksissa näkyy asiakaslähtöisyys. Palvelutarpeen arviointi ja asiakaslähtöisyys tärkeitä elementtejä, vaikkakin myös rahasta puhutaan paljon. Ainakin vammaispalveluiden osalta paikallisuudella näyttäisi olevan merkitystä. -

- Luottamus lunastuu vastaamalla.

Jatkosta sopiminen

Marras-joulukuun vaihteessa seuraava tapaaminen. Osa konsulteista ehti jo lähteä kuvaan, mutta sovimme ainakin alustavan päivän jo nyt.

· Maanantai 26.11.2007 seuraava konsultaatiokokoontuminen

· 28.9.2007 käsikirjoitusten viimeinen jättöaika klo 16 mennessä.

Kiitos kaikille osallistujille!!

Muistion kirjasi Maria Martin 28.5.2007

Tietoa virtu.fi:stä