Osallistujat:    Sari Aarnio, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari
Kati Aikio-Mustonen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Sodankylä
Esa Jääskö, sosiaalityöntekijä-koulukuraattori, Tervola
Jenni Kehus, sosiaalityön opiskelija, Poske (sihteeri)
Mirja Korkiakangas, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, Kemijärvi
Arto Leivo, Inari (laatinut Inarin lastensuojelun suunnitelman)
Sanna Lähteinen, sosiaalityön opiskelija, Poske (sihteeri)   
Maria Martin, suunnittelija, Poske
Virpi Niemelä, sosiaalityöntekijä, Ranua
Pekka Ojaniemi, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Poske   
Outi Salmela, vs. sosiaalityöntekijä, Ranua
Henna Tasala, perhetyöntekijä, Sodankylä
Erkki Vartiainen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Kemijärvi
Kerttu Vesterinen, erityissosiaalityöntekijä, Poske
Kirsti Viuhkola, sosiaalityöntekijä, Kolari

1. Lastensuojelusuunnitelmien laatimisen tämänhetkinen tilanne kunnissa – Kuntien edustajien valmistellut puheenvuorot 

Käytiin lävitse kuntakohtaisesti lastensuojelun suunnitelmien sekä muiden hyvinvointiohjelmien laadinnan tilanne sekä työntekijöiden keräämiä tietoja vuonna 2008 tehdyistä lastensuojeluilmoituksista ja tehdyistä lastensuojelutarpeen selvityksistä.

Inari:
Ari Leivo on ollut laatimassa lastensuojelun suunnitelmaa, joka on menossa kunnan hallinnon käsittelyyn.

Vuonna 2008 tehty 83 uutta lastensuojeluilmoitusta, joista tehty 51 lastensuojelutarpeen selvitystä.
Selvityksistä 30 on tehty päätös ei asiakkuutta, vaan että peruspalvelut riittävät. Kunnassa on 33 avohuollon asiakkuutta, uusia asiakkuuksia 15. Vuonna 2007 oli 85 asiakkuutta, minkä vuoksi nou-si kysymys tilastojen luotettavuudesta. Tilastojen ilmoittajina olleet eri henkilöt. Vuoden 2008 tiedot ovat aktiivisia asiakkuuksia ja vuoden 2007 kaikki voimassaolevat asiakkuudet.

Sodankylä:
Työryhmä on kokoontunut muutaman kerran ja työstänyt alustavan version lastensuojelun suunnitelmasta. Mittareita suunniteltu työryhmässä. Lastensuojelun osalta täydennetty kuvauksia, mitkä asiat nousevat esille ja konkreettisia toimenpiteitä. Kunnassa on myös muita ohjelmia, mm. hyvinvoinnin ohjelma, joissa kaikissa tavoitteena tiedon kerääminen ja lasten ja nuorten kasvuolosuhteis-ta tilanteen tuottaminen päätöksenteon tueksi. Keskusteltiin siitä, miten näitä voitaisiin yhdistää.

Vuonna 2008 tehtyjä lastensuojeluilmoituksia oli 107 ja lastensuojelutarpeen selvityksiä 15. Uusia asiakassuunnitelmia tehty 10, mikä selittynee sillä että samoista lapsista tehdään monia ilmoituksia mm. koulusta sekä ilmoituksia tehdään jo asiakkaana olevista lapsista.

Kati lähettää muille luettavaksi suunnitelman.

Kemijärvi:
Kemijärvellä on samansuuntainen tilanne kuin Sodankylässä. Kunnassa on mietitty, miten lasten-suojelun suunnitelma toteutettaisiin sillä kunnassa on tehty jo usean vuoden ajan laajempaa lasten ja nuorten ohjelmaa. Erkki on ollut tekemässä suunnitelmaa ja olisi pohdittava, miten lähdetään ko-koamaan olemassa olevaa tietoa, jota on paljon. Suunnitelman laadinta etenee prosessimaisesti ja mennee yli vuodenvaihteen. Sari kertoi, että valtakunnallisesti lastensuojelusuunnitelmat on muutet-tu lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmiksi, jolloin työskentelyyn on saatu osallistettua muita toimi-joita. Näissä ohjelmissa on sisällä myös lastensuojelun suunnitelmat. Keskusteltiin siitä, että on tär-keää että lastensuojelun kysymyksillä on yhteys muihin ohjelmiin, mutta vastuu lastensuojelun suunnitelman tekemisestä ja sisällöstä tulee olla sosiaalityöllä.

Vuonna 2008 tehtynä lastensuojeluilmoituksia oli 115 ja 12 lastensuojelutarpeen selvitystä. Ilmoi-tusten määrä oli noussut edellisestä vuodesta. Keskusteltiin siitä, milloin puhutaan varsinaisesta las-tensuojelutarpeen selvityksestä, sillä näistä 115 ilmoituksesta kunnassa oli tavattu melkein 100. Mirja toi esille, että Pirjo Sarvimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä oli kertonut, että ministeriössä suunnitellaan ilmeisesti ohjetta, jonka mukaan rekistereistä tulisi siivota sellaiset lastensuojelun asi-akkuudet, jotka eivät ole 6 kk aikana olleet aktiivisia.

Tervola:
Kunnassa ollaan laatimassa terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmaa, jossa Esa on ollut mukana alusta saakka. Lisäksi laaditaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jossa Esa puheenjohtajana ja Marika Lassila sihteerinä.

Lastensuojeluilmoituksia tehty 10, joista viidestä tehty lastensuojelutarpeen selvitys.

Keskusteltiin siitä, että kuntien välillä on huomattavia eroja ilmoitusten ja selvitysten määrissä ja että mistä erot mahtavat johtua. Tuotiin esille, että esimerkiksi Tervolassa Esa Esa työskentelee myös koulukuraattorina ja tekee läheistä yhteistyötä neuvolan kanssa. Näin ollen tilanteisiin pääs-tään puuttumaan ajoissa ja perheiden kanssa työskennellään jo varhaisessa vaiheessa. Kunnan las-tensuojelusuunnitelmassa kannattaa avata, mikä merkitys yhteistyöllä saattaa olla ja miten se vai-kuttaa kuntalaisten hyvinvoinnin tilaan sekä esim. tehtyihin lastensuojeluilmoituksiin.

Keskusteltiin siitä, että tilastot kertovat työskentelykäytännöistä, tilastoinnin eroista sekä palvelujär-jestelmän toimivuudesta, mutta myös kunnan hyvinvoinnin tilasta. Suunnitelmissa tulisi analysoida sitä, mitkä ovat olleet hyvinvointia turvaavia tekijöitä omassa kunnassa. Näin ollen tärkeämpää kuin yksittäiset tilastot, on suunnitelmassa analysoida tilanteiden muutosta; miksi ja miten muuttuneet, mitkä kriittisiä asioita ja mitkä puutteellista. Hyvinvointiohjelmissa ja lastensuojelun suunnitelmissa on yleensä suhteellisen ohuesti lapsen näkökulma ja ääntä esillä sekä lapsiperheiden vanhempien näkökulmia. Tulisikin pohtia, mitä kautta asiakkaiden ja kuntalaisten ääni saataisiin kuuluviin.

Ranua:
Kunnassa on asetettu työryhmä laatimaan lastensuojelun suunnitelmaa ja seuraava kokous pidetään tulevalla viikolla. Suunnitelman laadinta on vielä alkuvaiheessa ja tarkoituksena on hyödyntää valmista materiaalia. Haastavinta työssä on mittareiden, indikaattoreiden, seurakunnan ja järjestöjen osuuden työstäminen. Työryhmässä on mukana erityisopettaja, sosiaalilautakunnan jäsen, sosiaali-työntekijöitä 2 ja perusturvajohtaja. Muita asiantuntijoita konsultoidaan tarpeen mukaan.

Vuonna 2008 tehtiin 49 lastensuojeluilmoitusta ja 18 lastensuojelutarpeen selvitystä. Osa selvityksistä on venynyt vuoden 2009 puolelle ja osa on ollut lastensuojeluasiakkuudessa ilmoituksen tekemisen hetkellä, jolloin selvitystä ei ole tehty. Vuoden 2008 aikana avohuollon asiakkaina 31 ja alkaneita avohuollon asiakkuuksia 31.
 
Keskusteltiin siitä, mistä kertoo että jo asiakkuudessa olevista olevista tulee uusia lastensuojeluilmoituksia. Tuotiin esille, että usein silloin perheissä on monenlaista ongelmaa ja vaikeita ongelmia jolloin tilanteet pitkittyvät. Lastensuojeluilmoituksia tekevät eri viranomaiset (koulu, poliisi, lääkä-ri, terveydenhoitajat) sekä toisaalta myös keskellä huoltoriitaa olevat vanhemmat.

Kolari:
Lastensuojelusuunnitelman laadinta on vielä alkuvaiheessa ja sen laatimisesta vastaa työryhmä, jossa mukana johtava rehtori, nuorisosihteeri, päivähoidon johtaja ja vastaava sosiaalityöntekijä. Per-hetyöntekijä olisi hyvä saada ryhmään mukaan. Kunnassa on olemassa ns. Lapsen kasvun kansiot, johon kerätään lasta koskevaa tietoa alkaen neuvolasta ja päiväkodista aina 18 vuoden ikään saakka. Tässä työssä mukana olleilla on varmasti hyvä näkemys hyvinvoinnin tilasta. Kolarissa on toisaalta paljon pieniä kyliä, mutta matkailukeskukset tuovat mukanaan omat kysymyksensä ja se on huomi-oitava myös lastensuojelussa. 

Vuonna 2008 tehtyjä lastensuojelun ilmoituksia oli 15 (kaikki eri henkilöitä) ja tehtyjä lastensuojelutarpeen arviointeja 5. Kunnassa oli neljä huostaanottoesitystä hallinto-oikeudelle.

Keskustelussa todettiin, että olisi tärkeää saada tukea toisilta, joten toisissa kunnissa tehtyjä suunnitelmia kannattaa lähettää luettavaksi muille. Kouluterveyskyselyn tuloksia kannattaa hyödyntää, sillä niissä on saavutettu koko ikäluokka. Tulokset kertovat tarpeista, ei palveluista.

Seuraavaksi selvitettäväksi kysymykseksi sovittiin: Miten kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynne-tään kunnassanne?


2. Yhteenveto edellisen työkokouspäivän työskentelyn pohjalta kerätystä tilastotiedosta ja sen merkityksestä lastensuojelun suunnitelmien laatimisessa. Mistä tilastotieto kertoo?
       
Pekka ja Maria esittelivät Sotkanetistä kerättyjä lastensuojelun tilastoja (Liite).Nollat luvuissa kertovat joko siitä, että tapauksia ei ole tai että tapauksia on ollut alle viisi tai että luku on jätetty tilas-toimatta kokonaan.

Kuntien välillä on suuria eroja indikaattoreissa, mutta kuntien välinen vertailu on vaikeaa koska ti-lastointikäytännöt eroavat suuresti (ks. esim. Heinon ja Pösö artikkeli Tilastot ja tarinat lastensuoje-lun tietolähteinä Yhteiskuntapolitiikka-lehdestä, http://www.stakes.fi/yp/2003/6/036heino.pdf). Las-ten lukumäärällinen osuus pienissä kunnissa niin pieni, että muutamakin esim. huostaanotto vaikut-taa tilastoihin suhteellisesti paljon. Oman kunnan sisällä tapahtuvia ajallisia muutoksia voidaan seu-rata hyvin, mikäli tilastointikäytännöt eivät muutu.

Keskusteltiin kuntien välillä olevista eroista ja siitä, mikä niitä voi selittää. Esimerkiksi Kemijärvellä paljon avohuollon asiakkuutta ja voidaan miettiä, mikä korkean määrän aiheuttaa: ehkäisevä työ huonosti resurssoitu, työkäytännöt (herkästi aloitetaan asiakkuus, kun ei ehkäisevää työtä), resurssien niukkuus tai koulukuraattorin puute. Toisaalta korkea luku voi kertoa myös tehokkaasta lastensuojelun toiminnasta ja siitä, että toiminta on resursoitu hyvin. Pohdittiin lisäksi sitä, mitä sijoitettujen osuus kaikista asiakkaista kertoo.

Nähdään ongelmana, että palveluyksiköt vaativat, että asiakas on huostaan otettu, avohuollon asiakas ei kelpaa.

Lastensuojelun näkökulma: yksityiset kodin ulkopuolelle sijoitetut tilastointiin mukaan. Nyt ei näy missään.  

Nuorten koulutukseen liittyvä keskustelu: Mikä merkitys on, että kotipaikkakunnalla ei ole esim. 2. asteen koulutusmahdollisuutta? (koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret)  Entä jos nuori ei halua muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan? -> nuori villiintyy, on oman onnensa nojassa. Onko koulun keskeyttämisriski suurempi niillä, jotka tulevat toiselta paikkakunnalta?

Perheen talouteen liittyvä tieto voi olla lastensuojelun pohjalla. Pienituloinen-suurituloinen, vaikeaa vertailla. Voisi verrata toimeentuloasiakkuuksia lastensuojeluasiakkuuksiin. Yksinhuoltajaperheet halutaan selittäjäksi lastensuojelutarpeeseen, mitä oikeasti kertoo. Voidaan huomioida kunnan pal-velurakenteen suunnittelussa. Yksinhuoltajat pienituloisia.

(Sari ja Arto poistuvat.)
(Kati ja Henna poistuneet kahvitauon aikana.)

3. Ehdotuksia lastensuojelun tilaa ja toimintaympäristöä kuvaaviksi indikaattoreiksi ja mittareiksi

Mitä tietoa tarvitaan?
-    palvelujärjestelmän suunnitelmaa tukevat
-    lyhyen ja pitkän aikavälin
-    väestöön liittyvät (lasten määrä ja sen kehitys, epävarmuustekijät, muuttoliikkeet)
-    hyvinvoinnin uhkatekijät:
o    lapset: erityislapsi, psyykkiset ja somaattiset sairaudet, sairaan lapsen hoitotuki
o    vanhemmat:

• vanhemmuus (miten mitata ja tunnistaa?) -> nuoret vanhemmat: verkosto ei välttämättä vahva, taloudenhoito ongelmallista, toinen vanhempi ei osallistu riittävästi talouden/lapsen hoitoon -> annetaan neuvontaa ja ohjausta. Miten saa tietoa tästä? Esimerkiksi vanhempien ikä ensimmäisen lapsen kohdalla, onko ammatillista koulutusta? Näitä tulee tarkastella lyhyellä aikavälillä, ei riitä neljän vuoden välein. Vanhemmuuden roolikartta: valmiita malleja on olemassa. Yksinhuoltajavanhemmat tulee huomioida erityisesti.

• päihteiden käyttö: neuvolassa audit-testi odottaville äideille, alkoholin myyntiluvut paikkakuntakohtaisesti voi antaa harhaan johtavaa tie-toa (esim. Kittilän Levi), päihdeindikaattoreissa tulee miettiä sopiva ikäja-kauma, tulkinnallisuus jne.
  

Millainen mittari olisi hyvä? Alkoholinmyynti, nuorten juominen päihtymis-tarkoituksessa ja päihdehoitolaitoksissa. Koulun ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, nuorisotyöttömät ja toimeentulotuen saajat liittyvät tähän myös. Työttömyys voi tuoda vanhemmuuteen sekä helpotusta että vaikeutta (vrt. vapaaehtoisesti kotona tai työttömänä kotona)

(Virpi, Outi ja Kirsti poistuvat)

• sairastuvuus: psyykkiset ja somaattiset. Hoitopäivien ja sairaspäivien määrät. Hoitojaksot lasta kohden. Kodin ulkopuolelle sijoitetut. (”Lopetetaan sijoit-taminen ja kaikki näyttää hyvältä”) KELA:n sivuilta löytynyt aluekatsauksia, joita voi hyödyntää, samoin Stakesilta.

-    hyvinvointia mahdollistavat tekijät    
o    tulee miettiä mitä palveluita kunnalla jo on ennaltaehkäisevästi? neuvola, kouluter-veydenhuolto, päivähoito, koulu ja vapaa-aika
o    Kerttu: yhteisymmärrys kunnassa siihen, että mihin priorisoidaan ja resurssoidaan. Aiemmat tehdyt suunnitelmat kannattaa hyödyntää. Toisaalta kannattaa rajata ja sel-kiyttää, jotta sen ymmärtää myös ns. ulkopuoliset henkilöt ja jotta sen jaksaa muut-kin lukea. Hyvä huomioida väestö, työllisyys ja hyvinvointiin liittyvät indikaattorit, tulee kuitenkin miettiä mitä kannattaa käsitellä lastensuojelusuunnitelmassa. Kemin suunnitelma valmiina, voisi antaa inspiraatiota. Posken rooli: kommentoi, tekee tilas-toajoja. Aletaanko rakentaa seurantajärjestelmää. Tuleeko tästä prosessi, josta saa-daan koko Lapin kattavaa tietoa?
o    Maria ja Pekka: Voi tehdä tiivistyksiä. Esimerkiksi hyvinvoinnin uhkat ja mahdolli-suudet tiivistettynä, yhteenvetona. Täsmennetään indikaattoriajoja ja jaetaan tieto kuntiin.
-    Toiminnan arviointi: Ollaanko saavutettu tavoitteet. Täytyy pystyä todistamaan, että tietyillä toiminnalla on saatu jotain hyvää aikaan. Ideana on että palvelujärjestelmä muuttuu kerätyn tiedon perusteella. Muutoksia tulee seurata pitkällä aikavälillä, kuitenkin huomioiden jokai-sen mittarin erityisyyden. Miten tietoa kansalaisilta?
-    Palvelujärjestelmän toiminta: Resurssit: Täytyy voida osoittaa, mitä tietyillä resursseilla saadaan aikaan.
-    Toimintakulttuuri ja tapa toimia: vuorovaikutusintensiivisyys vaatii resursseja
-    Yhteistyörakenteet eri hallintokuntien välillä.

Yksittäiset mittarit: asiakkaiden määrä on vaikeasti hahmotettavaa, miten tehdään töitä, kuinka pal-jon tapaamiskertoja, käytetty aika, miten nuorisotilat on auki, kuinka paljon siellä käy  nuoria, mil-laisilla resursseilla niitä pidetään auki, mikä on nuorisotilojen merkitys? Myös kunnan ulkopuoliset toimijat: srk, järjestöt, urheiluseurat ja vastaavat.
Lastensuojelusuunnitelmaan tulee pystyä kirjaamaan, että miten toimintaa arvioidaan, miten toimin-taa toteutetaan? Ei vain sosiaalityön osalta. Ja sen merkitys asiakkaan hyvinvoinnille.
Kerttu: Miten saadaan jatkuvaa arviointitietoa? Miten toteutetaan käytännössä?
       
Tilastotieto tulee myöhässä.

Pekka kokoavasti: Poskessa kootaan sopivista indikaattoreista lista ja tehdään tilastoajo. Lastensuojeluilmoitusten ja selvitysten kokoaminen uudelleen, myös niiltä kunnilta, jotka eivät olleet paikalla, koska kirjo oli laaja. Palvelujärjestelmän arviointi.

Lastensuojelusuunnitelmien kautta voi selkiyttää omaa työtään ja tuo esille työn toimintamalleja.


4. Indikaattoreiden ja mittareiden työstämistä yhdessä työskennellen


5. Päivän yhteenveto ja jatkosta sopiminen


Sovitaan seuraava tapaaminen. Keskiviikko 17.2.2010 klo 10–15. Toivotaan tiivistetympää ohjelmaa. 

Seuraavan kerran käsiteltävä teema: Painopisteet ja tavoitteet. Peruspalveluiden painottuminen kunnissa. Taloustarkastelu, resurssipyynnöt, priorisoinnit. Korjaavan ja ehkäisevän työn painopisteet.

Muistion laativat
9.12.2009

Jenni Kehus & Sanna Lähteinen