Lapsen hyvä arki 2-hankkeessa tavoitteena on juurruttaa ja levittää hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksia ja syventää käynnistyneitä kehittämisprosesseja kullakin kehittämisalueella. Jatkamme tiivistä yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön kehittämistyön välillä. Hanke tarjoaa moniammatillisen oppimis- ja tutkimusympäristön sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan perus- ja jatkotutkintojen opiskelijoille.

Opinnäytepankkiin on koottu kehittämisalueiden tiedontuotantoa palvelevia tutkimusaihioita. Sitä voidaan käyttää myös hyvätasoisten opinnäytetöiden julkaisukanavana. Valmiiden opinnäytetöiden ja tutkimusten tuloksia levitetään myös alueilla järjestettävissä ajankohtaisfoorumeissa.

Lisäinformaatiota opinnäyteyhteistyön käynnistämisestä ja kiinnostavista aiheista saat hankkeen projektipäällikkö Aira Vähärautiolta ja kehittämiskoordinaattoreilta Kirsi Anttilalta sekä Saara Autiolta.

Käynnistyneitä opinnäytetöitä (Kevät 2012 tilanne):

• Kun huoli herää perhepäivähoidossa – perhepäivähoitajan arjen kokemuksia. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelman perustutkinto. (Syksy 2011-Syksy 2012).

• Tukea vertaisille – Selänteen mallista saadut kokemukset - lasten osallisuus ja äänen kuuleminen. Diakonia-ammattikorkeakoulu Oulun toimipaikka, sosiaalialan koulutusohjelman perustutkinto. (Syksy 2011-Syksy 2012).
• Perheitä ajatellen - lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden parantamiseen tähtäävä tutkimus Kärsämäellä. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelman perustutkinto. (Syksy 2011-Syksy 2012).
• Alle kouluikäisten lapsiperheiden palvelujen tarvekartoitus Haapajärvellä. Asiakaskysely perhekeskustoiminnan käynnistymisen tueksi. Diakonia-ammattikorkeakoulu Oulun toimipaikka, sosiaalialan koulutusohjelman perustutkinto. (Kevät 2012- Kevät 2013).

• Iloa vanhemmuuteen -oppaan käyttöönotto Kallion päivähoidossa. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Ylivieskan yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelman perustutkinto (Kevät 2011-Kevät 2012)
• Vanhempien kokemuksia subjektiisesta päivähoidosta, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Ylivieskan yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelman perustutkinto (Kevät 2012-Kevät 2013)
• Lasten sosio-emotionaalisen kehityksen tukeminen ja ongelmien tunnistaminen, kysely lastentarhanopettajille, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Ylivieskan yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelman perustutkinto (kevät 2012- kevät 2013)
• Arjen käytäntöjen opas lastentarhanopettajan työn pedagogisena välineenä, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Ylivieskan yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelman perustutkinto (Kevät 2012-Kevät 2013)
• Esiopetuksen tiedonsiirtomalli asiakkaan kokemana, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelman perustutkinto. (Syksy 2012-Syksy 2013).
  

Kaikki alueet

• Lapsen varhainen tuki päivähoidossa. Oulun yliopiston progradu-tutkielma. Kasvatustieteen maisteriopinnot.
• Kehittäjämentoritoiminta – kokemuksia mentoritoiminnasta kehittämishankkeessa. Oulun yliopiston progradu-tutkielma. Kasvatustieteen maisteriopinnot.
• Päättäjien näkemyksiä varhaiskasvatuksen ja päivähoidon perustehtävästä erilaisissa hallinnollisissa rakenteissa. Oulun yliopiston progradu-tutkielma. Kasvatustieteen maisteriopinnot.
  

Tutkimus- ja opinnäyteaihiot (sivustoa päivitetään hanketyön edetessä kevään 2012 aikana)

1. Moniammatilliset ja monitaoimijaiset yhteistyökäytännöt

Päivähoidon ja esiopetuksen siirtymävaiheen (Sievin pilotin) mallinnusprosessin juurtuminen kehittämisalueilla. (Alavieskan prosessi käynnistyy syksyllä 2011 ja toteutuu keväällä 2012 – palautetietoa eri toimijoilta prosessin edetessä). Opinnäyteaihiot päivittyvät muiden kehittämisalueiden osalta myöhemmin. Mahdollistaa tutkijoiden osallistumisen prosesseihin.

Kokemuksia kehittämistyöhön kytkeytyvästä yhteistyöstä Lapsen hyvä arki-hankkeen (2009-2013) ja MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirijärjestön kanssa. Aihetta voi kohdentaa niin työntekijöiden, kehittäjien kuin asiakkaidenkin näkökulmiin.

Perhepalvelukeskusta rakentamassa – työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kokemuksia perhepalvelukeskuksen suunnittelusta ja toteutuksesta Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymissä.


2. Varhainen tuki ja tunnistaminen moniammatillisen ja monitoimijaisen verkoston yhteistyönä

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyökäytäntöjen kartoitus Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtyminen alueilla.

Ehkäisevän työn yhteistyökäytännöt Kallion kuntayhtymän lapsiperheiden peruspalveluissa.

Monikulttuurisuuden haasteet Selänteen peruspalvelukuntayhtymän lapsiperhepalveluissa (erityisesti päivähoidossa ja ehkäisevässä lastensuojelutyössä).

Tukea vertaisille – Selänteen mallin juurtuminen ja levittäminen. Toiminnallinen opinnäytetyömahdollisuus Selänteen ja Kallion kehittämisalueilla.

Varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun yhteistyökäytännöt ja niiden kehittämisprosessit. Arviointi ja palautetietoa mallinnusprosesseista Koillismaan alueella (Posio, Kuusamo).

Taivalkosken Huolitiimin toiminnasta saadut kokemukset työntekijöiden näkökulmasta.

3. Kasvatuskumppanuus ja vanhemmuuden tukeminen

Omahoitajatyötapa ja pienryhmätyöskentely Taivalkosken päivähoidossa. Kokemuksia kehittämistyöstä sekä työntekijöiden että asiakkaiden näkökulmasta.

Kokemuksia moniammatillisista kasvatuskumppanuuskoulutuksista ja työkäytäntöjen kehittymisestä Selänteen alueella.

Kasvatuskumppanuuden juurtuminen osaksi päiväkodin arjen käytäntöjä. Kaikki alueet ja erityisesti Kuusamo sekä Kallion alueen päivähoito.


4. Asiakkaan osallisuus ja kehitettyjen toimintamallien arviointi

Asiakkaiden (vanhemmat ja lapset) kokemuksia laajasta 4-vuotisterveystarkastuksesta ja siihen liittyvästä moniammatillisesta ja monitoimijaisesta yhteistyöstä Koillismaalla. Myös työntekijöiden näkökulmasta käytäntöjen ja yhteistyön toimivuuden tarkastelua (päivähoito, seurakunnan lapsityö ja neuvola).

Asiakkaiden (vanhemmat ja lapset) kokemuksia pienryhmäpedagogiikasta ja omahoitajuudesta kehittämispäiväkodeissa (Kuusamo, Nivala, Haapajärvi) ja ryhmäperhepäivähoidossa (Taivalkoski).

5. Varhaiskasvatussuunnitelmaprosessit

Arviointia ja palautetietoa asiakkailta ja työntekijöiltä hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana tehdyistä varhaiskasvatussuunnitelmista: kuntayhtymien Vasut (Kallio ja selänne), kuntavasut (Kuusamo, Posio, Taivalkoski) ja lapsivasut (kaikki alueet).

Arjen käytäntöjen oppaasta saadut kokemukset – työntekijöiden käyttökokemuksia työyksikkötasolla (useita yksiköitä – päiväkodit ja perhepäivähoito) Kallion kehittämisalueella.

Millaisia kokemuksia on asiakkailla ja työntekijöillä laajan 4-vuotisterveystarkastukseen liittyvä tiedon siirtymisestä osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa? Koillismaan alue.

6. Varhaiserityiskasvatus

Pienryhmäpedagogiikan ja Hoivaavan vuorovaikutusleikin mahdollisuudet varhaiserityiskasvatuksessa (Selänteen kehittämispäiväkoti).

Pienryhmätoiminta lapsen erityisen tuen mahdollistajana (Kallion kehittämispäiväkoti).

7. Pedagoginen johtaminen

Varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen käytäntöjen kehittyminen Kuusamossa ja Kallion peruspalvelukuntayhtymässä. Johtajien kokemuksia koulutuksesta (Lapsen hyvä arki-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa) ja sen myötä virinneestä oman työn ja työyhteisöjen kehittämisestä.

8. Vaikuttavuuden arviointi

Kehittämistyön tuloksiin ja vaikuttavuuteen liittyvät lapsivaikutusten arvioinnit kaikilla kehittämisalueilla Lapsen hyvä arki 2-hankkeen päätösvaiheessa keväällä 2013. Prosessi voi käynnistyä jo vuoden 2012 loppupuolella. Tarjoaa myös mahdollisuuden korvausperusteiseen työskentelyyn ja artikkeliin jatkohankkeen loppuraportissa.