Perustoimeentulotuen määräytymisperusteet

Oikeus saada toimeentulotukea syntyy vasta silloin, kun henkilö ei voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnallaan tai toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla eikä elättää itseään muilla tuloillaan tai varoillaan, häneen nähden elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla. Koska toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, selvitetään aina ennen tuen myöntämistä henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi muista tulonlähteistä, ensisijaisesti työ- ja yrittäjätuloista.

Ensin lasketaan yhteen henkilön/perheen käytettävissä olevat tulot ja varat. Näistä tuloista vähennetään henkilön/perheen perustoimeentuloon kuten ravintoon ja muihin jokapäiväisiin menoihin tarkoitettu summa (toimeentulotuen perusosa) ja muut tukeen oikeuttavat menot. Jos tulot ja varat ovat pienemmät kuin hyväksyttävät menot, henkilöllä/perheellä on oikeus saada toimeentulotukea. Toimeentulotuki määrätään yleensä kuukaudelta.

Perusosan suuruus vaihtelee perheen koon ja huollettavien lasten iän mukaan.

Toimeentulotuen perusosa 1.1.2009 alkaen:

Perusosan suorittamisesta alennettuna (20-40%) säädetään toimeentulotukilain 10 §:ssä. Pykälä koskee työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymistä, kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisen aktivointisuunnitelman laatimiseen tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta kieltäytymistä sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkoittaman yhteistyövelvollisuuden laiminlyöntiä. Työvoimaviranomaisilta saadut tiedot sekä työttömyysturvaa koskevat ratkaisut otetaan huomioon toimeentulotuen perusosan alentamista harkittaessa. Toimeentulotuen hakija on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Katso alennetut perusosat (linkki avautuu uuteen selainikkunaan)

Laskelmassa huomioitavat tulot ja varallisuus

Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Huomioon otettavat tulot ovat nettotuloja.

Tuloina ei kuitenkaan huomioida vähäiseksi katsottavia avustuksia ja ansiotuloja, äitiysavustusta, eläkkeensaajan tai lapsen hoitotukea, vammaistukea, työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevan ylläpitokorvausta eikä perheen alle 18-vuotiaan lapsen tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen omat elinkustannuksensa. Toimeentulotukilain mukaan menoja, joita korvataan tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella, ei oteta menoina vastaavasti huomioon toimeentulotuessa.

Varoiksi lasketaan hakijan ja tämän perheenjäsenten käytettävissä olevat varat. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Varoina ei kuitenkaan huomioida hakijan tai hänen perheensä käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä eikä perheen alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen omat elinkustannuksensa.

Laskuri vähentää automaattisesti 20%:a, kuitenkin enintään 150e, hakijan/perheen ansiotuloista. Lain mukaan 20% (enintään 150e) jätetään huomioimatta hakijan/perheen tulona.

Laskelmassa huomioitavat menot

Menoiksi toimeentulotukea myönnettäessä huomioidaan perusosalla katettavat menot ja tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat muut menot.

Perusosa kattaa seuraavat menot:

• ruoka
• henkilökohtaiseen ja kodin puhtauteen liittyvät menot
• paikallisliikennemaksut (taajama- ja seutulippu)
• puhelimen käyttömenot, TV-lupa, sanomalehden tilaus, internetin käyttökulut ym. informaatiomenot
• vaate- ja jalkinemenot
• harrastus- ja virkistysmenot
• ilman lääkärin määräystä hankitut lääkkeet, hoitotarvikemenot sekä muuhun kuin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet
• muut jokapäiväiseen toimeentuloon liittyvät menot

Perusosan lisäksi otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon seuraavat menot:

• kohtuulliset asumismenot *
• kohtuulliset sähkö-, vesi- ja kotivakuutuslaskut *
• julkisen terveydenhuollon poliklinikka- ja sairaalamaksut
• julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet
• julkisen terveydenhuollon hammashuollon maksut
• lasten päivähoito- ja iltapäiväkerhomaksut *

* Menojen tarpeellisuuden arvioinnissa sovelletaan kohtuusharkintaa. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista hintatasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla.

* Kunnilla on oikeus harkita mm. asumismenojen tarpeellista suuruutta ja kohtuulliset asumismenot. Esimerkiksi Rovaniemellä kohtuullisina asumismenoina huomioidaan 1.2.2008 alkaen enintään:

• 1 henkilö 40 m² 420 €
• 2 henkilöä 60 m² 480 €
• 3 henkilöä 80 m² 600 €
• 4 - henkilöä 90 m² - 700 €

Rovaniemellä neljän henkilön ja sitä suurempien perheiden kohdalla käytetään tapauskohtaista harkintaa siten, että asumismenot ovat kohtuulliset huomioiden paikkakunnalla vapaina olevien asuntojen vuokrataso ja perheen koko.

Kohtuullinen asuinkiinteistön koti-irtaimiston osuus ja palovakuutusmaksut huomioidaan menona.

* Terveydenhuoltomenoja (julkiset) ovat muun muassa lääkekulut, poliklinikka- ja vuodeosastomaksut, hammashoidosta ja silmälasien hankinnasta aiheutuneet kustannukset sekä vastaavat muut henkilön tarpeellisesta terveyden- ja sairaudenhoidosta aiheutuneet menot tarpeellisen suuruisina. Lisäksi edellytetään, että hoito tai lääke on asiakkaalle tarpeellinen.

* Pääsääntöisesti tulee käyttää kunnan järjestämiä päivähoitopalveluita. Päivähoitomaksun alentaminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen nähden.

Muita erityisestä tarpeesta tai olosuhteista johtuvia menoja voidaan myöntää täydentävänä toimeentulotukena. Tarve arvioidaan asiakaskohtaisesti asiakkaalle tehdyn laskelman perusteella.

Toimeentulotuen takaisinperiminen

Toimeentulotukea ei yleensä peritä takaisin. Toimeentulotuki tai osa siitä on kuitenkin mahdollista periä takaisin, jos

• toimeentulotukea myönnetään ennakkona tulevaa etuutta vastaan sinä aikana, kun tuen saajan jokin etuushakemus on käsiteltävänä (esim. työttömyysturva, asumistuki, opintotuki, elatusturva, eläke)
• tuen saajalla on sellaisia tuloja, varoja tai omaisuutta , joka ei ole hänen käytettävissään vielä tukea myönnettäessä (jakamaton kuolinpesä tai kiinteä tai muu omaisuus, joka ei nopeasti realisoitavissa)
• tuen saaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omasta elatuksestaan. Toimeentulotuen tarkoitus on nimenomaan turvata toimeentulo tilanteissa, joissa sitä ei voi muualta saada.
• elatusvelvollinen on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa ja tuen saajana on ollut esimerkiksi elatusapuun oikeutettu. Tällöin maksettu toimeentulotuki peritään takaisin elatusvelvolliselta
• tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta

Takaisinperinnästä päätetään samalla kun päätetään toimeentulotuen myöntämisestä. Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan erehdyttävästi annettuihin erehdyttäviin tietoihin, voidaan takaisinperinnästä päättää myös jälkikäteen.