Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Omat työkalut

Navigation

virtu.fi

Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Omat työkalut



virtu.fi-palvelut (Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus)

Päänsärky, migreeni

Hermoston sairaudet
Kysymys:

Olen 28-vuotias nainen. Sain kolme viikkoa sitten kohtauksen, joka piti sisällään näköhäiriöitä (todellisuuden tajun hämärtyminen), oikean käden ja oikean suupielen sekä posken tunnottomuutta, ja epäselvää puhetta (aluksi tuli sellaisia sanoja, joita ei ollut tarkoitus edes sanoa, ja myöhemmin puhe muuttui hyvin hitaaksi). Oireet kestivät yhteensä noin 40 min, jonka jälkeen alkoi hyvin lievä päänsärky. Sairaalassa tutkimuksien (magneettikuvat, tt, selkäydinneste jne.) jälkeen diagnoosi oli esioireellinen migreeni, kun kuvista ei löytynyt tukkeutumia tms. Sen jälkeen olen kaksi kertaa huomannut, että olen tehnyt asioita, joita en muista myöhemmin. Mieheni on huomautellut minulle sen jälkeen, että sanon välillä asioita väärin tai oudosti. Jotenkin minun on vaikea uskoa, että kohtaukseni oli esioireellinen migreeni eikä TIA, iästäni huolimatta.


Vastaus:

Kiitos kysymyksestäsi. Kerrot saaneesi lääkärissä käynnin jälkeen diagnoosiksi esioireellinen migreeni, mutta et ole oikein vakuuttunut diagnoosin paikkaansa pitävyydestä.

Migreeni on hyvin monitekijäinen aivojen sairaus. Kaikki päänsäryt eivät ole migreeniä. Siksi säryn syy on ennen hoitopäätösten tekemistä tärkeää varmistaa, jotta hoito olisi oikeanlaista. Näin sinun kohdallasi oli menetelty sairaalassa tehtyjen tutkimusten osalta.

Migreenikohtaus alkaa aivojen pohjaosista. Siellä on migreenigeneraattoriksi sanottu alue, josta on ratayhteyksiä moniin aivojen eri osiin. Migreeniaivoissa tapahtuu äärihermoston kipuherkistyminen, ja se hermo, joka siellä herkistyy on ns. kolmoishermo. Tämän seurauksena verisuonen seinämästä alkaa vapautua tulehduksen välittäjäaineita, jotka aiheuttavat verisuonen laajenemisen, ja tämä laajeneminen aistitaan uudelleen kipuna. Sitten kun kohtaus etenee, niin alkaa tuntua pulssi, pulssi alkaa tuntua kipuna, jolloin siitä tulee jyskyttävä tunne.

Migreeniä on kahta muotoa, esioireista eli aurallista ja auratonta, joka on huomattavasti aurallista tavallisempi. Tyypillisin aura on välkehtivä näköhäiriö, joka alkaa silmän toisesta kulmasta ja kulkee toiseen kulmaan. Usein migreeniin liittyy myös tuntoaura, joka tulee yleensä toispuoleisesti kasvoille tai käteen. Joillakin tahtoo helposti sanat mennä sekaisin, tai puhuu ihan "sammakoita", kuten kuvasit kysymyksessä asian, eli puhut oudosti tai väärin asioita. On myös olemassa erikseen eräs migreenin alatyyppi, ns. hemipleginen migreeni, jossa tulee ihan toispuolihalvaus -oireita. Sitten on vielä olemassa ns. aivorunkomigreeni, jossa oireet ovat tyypillisesti molemminpuolisia, kun yleensä ne ovat vain toispuolisia.

Ns. "ihanteellinen" aika, jolloin migreeni pitäisi hoitaa on ensimmäinen puoli tuntia, koska sen jälkeen aktivoituu keskushermoston kautta tuleva kipuherkistyminen. Kahden tunnin päästä tilanne alkaa jo olla menetetty, ja täsmälääkkeidenkin teho laskee lähes puoleen.

Sinun olisi nyt erittäin tärkeää tunnistaa ne seikat, mitkä laukaisevat kohtauksen tai pahentavat sitä. Tavallisin ärsyke lienee kirkas valo. Muita tavallisia ärsykkeitä ovat suuret lämpötilan vaihtelut, kuumuus, alkoholi tai vuorokausirytmin muutokset, kuten valvominen tai nukkuminen aamulla normaalia pitempään. Myös hormonaalisilla seikoilla on vaikutusta migreenikohtauksen synnyssä.

Vaikka kyseessä on aivosairaus, se ei ole sidoksissa muihin aivosairauksiin. Diagnosoidun migreenin hoito aloitetaan yleensä tulehduskipulääkkeillä. Jos ne eivät auta, siirrytään täsmälääkkeisiin, joita kutsutaan triptaaneiksi. Hankalaoireisissa migreeneissä kokeillaan myös estolääkkeitä kuten beetasalpaajia ja uuden polven mielialalääkkeitä pienillä annoksilla.


Kysymys:

Minulla on pääkipeä lähes joka päivä. Kipu on vanteen omaisena pään ympärillä. Olisiko hyvä mennä migreenitutkimuksiin?


Vastaus:

Pitkään jatkuneen päänsäryn syyn selvittämiseksi on syytä varata lääkärille aika. Päänsärky jatkuvana voi olla merkki myös mm. verenpaineen noususta, ja usein myös niska-hartiavaivat aiheuttavat jatkuviakin päänsärkyjä. Päänsärkyä esiintyy myös usein silmien näön heikentymisestä johtuen. Näöntarkastus optikolla tai silmälääkärillä on silloin tällöin paikallaan. Päänsärkyä voi olla myös esimerkiksi poskiontelotulehdusoireena, mikä on usein pitkittyneen flunssan jälkioire. Vaivanne tarkemman syyn selvittämiseksi suosittelen varaamaan aikaa lääkärille joko omalta terveysasemalta, omasta työterveyshuollosta tai yksityisiltä lääkäriasemilta. 


Kysymys:

Minulla on usein jännityspäänsärkyä. Niskat ovat jumissa jonkin verran. Eilen tuli näköhäiriöitä ja tasapainossa tuntui olevan ongelmia. Tämä kesti noin 3 tuntia. Päätä ei eilen oikeastaan särkenyt. Tänään olo tuntuu vielä "oudolta", ja nyt särkee päätä jonkin verran. Onko kyseessä niskoista johtuva jännitys?


Vastaus:

Kiitos kysymyksestäsi. Jännityspäänsärylle on luonteenomaista molemmin puolin päätä tuntuva lievä tai keskivaikea särky. Särky koetaan usein puristuksena, kiristyksenä tai viiltelyinä. Pantamainen tunne on tavallista. Liitännäisoireina voi esiintyä epämääräistä huimaavaa oloa (eli istuessa tai seisomaan noustessa voi huimata, kun tasapaino tuntuu katoavan hetkellisesti), niska- ja hartiakipuja, univaikeuksia, alavireisyyttä ja väsymystä. Niskalihasten kiinnityskohdat takaraivolle ovat usein aristavat. Niskalihasten kireys tai aristelu ei kuitenkaan ole usein jännityspäänsäryn syy vaan liitännäisilmiö.

Säryn syitä voivat olla stressaava elämä, psyykkinen jännitystila, masennus sekä pään, niskan ja hartian lihasten jännitystilat johtuen purentaviasta, vääristä työasennoista ja jopa unen puutteesta. Hoitamattomana pitkittyneeksi muuttunut jännityspäänsärky voi laukaista migreenikohtauksen. Migreeniä ja jännityspäänsärkyä voikin esiintyä yhdessä, jolloin ne helposti pahentavat toisiaan.

Migreenin särky on usein toispuoleista, yleensä pään etuosissa ja silmänseudussa esiintyvää jyskyttävää ja sykkivää päänsärkyä, joka selvästi pahenee liikkuessa ja ponnistellessa. Migreeni voi myös alkaa niskasta ja esiintyä takaraivolla. Migreeniin voi liittyä voimakas väsyneisyys ja joskus ärtyneisyys päänsärkyä ennakoivasti. Lisäksi voi esiintyä huomattavaa pahoinvoinnin tunnetta ja oksentelua sekä herkkyyttä valolle, melulle ja voimakkaille hajuille. Osassa migreenikohtauksista kärsivistä esiintyy ennen päänsärkyä esioireita. Useimmiten se on näköhäiriö: laajeneva häiriö näössä, kirkasreunainen värisevä näkökenttäpuutos tai sahalaitainen harmaa tai kirkas alue. Esioireena voi esiintyä myös puheen häiriöitä tai halvausoire, joka kestää n. 5–60 minuuttia.

Osa migreenipotilaista tulee päänsäryn kanssa hyvin toimeen vähäisen särkylääkityksen avulla. Oireita helpottavat viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö, lepo ja nukkuminen sekä kylmä kääre. Lääkkeenä voi käyttää parasetamolia tai tulehduskipulääkettä.

Toivottavasti olet muistanut juoda riittävästi nesteitä, sillä elimistön nestevajauskin voi aiheuttaa kuvailemiasi oireita. Jos omahoito ei auta riittävästi, on syytä hakeutua lääkäriin. Sitä ei kannata lykätä, sillä yleensä migreeniin löytyy tehokasta apua.


Kysymys:

Haluan kysyä päänsärky –oireestani. Minulla on vasemmalla puolella päätäni, korvan takana, kova, sykkivä, sähköiskun omainen kipu, joka on jatkunut yli vuorokauden. Burana 600 mg tai Panacod 500 mg vaimentaa kipua, mutta ei vie sitä pois. Kipu on kova, kun lääkkeen vaikutus loppuu. Mistä on kyse?


Vastaus:

Päänsärky tarkoittaa pään alueella tuntuvaa epämiellyttävää ja kivuliasta aistimusta, johon voi liittyä muita oireita, esimerkiksi näköhäiriöitä ja pahoinvointia. Se on muun kivun tavoin hyvin henkilökohtainen kokemus, jonka voimakkuutta ulkopuolisen on vaikea arvioida. Päänsäryn syyt selviävät parhaiten lääkärin vastaanotolla.

Päänsärkytilanteet, joissa on syytä ottaa välitön yhteys lääkäriin ovat seuraavat:
  • nopeasti alkanut kova päänsärky
  • päänsärky, johon liittyy tajunnan tason laskua, korkea kuume, niskajäykkyyttä, näköhäiriöitä tai halvaantumisoireita
  • päänsärky, johon liittyy pahoinvointi ja oksennukset, jos teillä ei ole todettu migreeniä
  • päänsärky jota edeltää pään alueen tapaturma 
Päänsärkytilanteet, joissa on hyvä saada lääkärin arvio
  • rasituksen aikana tai sen jälkeen alkava päänsärky
  • äkillisesti alkava päänsärky ilman selvää syytä
  • usean päivän aikana paheneva päänsärky
  • keskeytymätön toispuoleinen päänsärky
  • päänsärky joka herättää yöllä tai aikaisin aamulla, jos teillä ei ole todettu migreeniä
  • päänsärky, johon liittyy muistamattomuutta, keskittymisvaikeuksia tai väsymystä
  • jos aiemmin lääkärin tutkima päänsärky, kuten migreeni, muuttuu oireiltaan
  • yli 45-vuotiaana alkanut päänsärky 
Oirekuvauksen perusteella suosittelen teitä varaamaan aikaa omalääkärin vastaanotolle.


Kysymys:

Mistä päänsärky johtuu, ja milloin olisi syytä hakeutua lääkäriin?


Vastaus:

Päänsärky on erittäin yleinen oire, jota liki jokainen ihminen tuntee jossakin elämänsä vaiheessa, naiset useammin kuin miehet. Pään alueen särky voi olla peräisin hyvin erilaisista lähteistä; lihaksista, verisuonista, aivokalvoista, aivohermoista, luukalvoista, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaistosta joko hampaiden tai purennan vikana. Itse aivoissa ei ole kipua aistivia hermopäätteitä.

Myös syyt, jotka ärsyttävät edellä mainittujen kudosten kipuhermopäätteitä päänsärkyä aiheuttaen, ovat moninaisia. Yleisimpiä syitä ovat migreenityyppiset säryt sekä lihasperäiset päänsäryt. Tulehdusperäisistä pään kiputiloista tavallisia ovat nenän sivuonteloiden, korvien ja hampaiden tulehdusten aiheuttamat säryt, harvinaisempia aivokalvojen tulehduskipu, joskin monet virussairaudet saattavat aiheuttaa kiusallisen, mutta itsestään paranevan aivokalvoärsytyksen. Päähän kohdistuvista vammoista on usein seurauksena särkyä, jonka luonne, laajuus ja kesto riippuvat vamman laadusta. Verenkiertoperäinen särky voi olla peräisin aivoverisuonten ahtautumisesta tai äkillinen voimakas päänsärky aivoverenvuodosta. Hermorataperäisistä säryistä tavallisin on kolmoishermosärky, jossa on kipuja kasvojen alueella. Äkillinen voimakas päänsärky voi tulla myös orgasmin yhteydessä. Tämä on yleensä lyhytaikainen (15–20 minuuttia), ja jos oireet kestävät pidempään, on aihetta epäillä muita syitä.

Kallonsisäisen kasvaimen oireena voi esiintyä päänsärkyä. Yleensä siihen liittyy myös muita oireita, esimerkiksi puheen tai tunnon häiriöitä tai pahoinvointia. Päänsärky voi liittyä yhtenä oireena yleisiin sairauksiin kuten tulehdussairauksiin, aineenvaihduntasairauksiin sekä myrkytyksiin. Viimeksi mainituista tavallisin on alkoholin käytön jälkeinen päänsärky. Myös päivittäinen särkylääkkeiden käyttö voi ylläpitää lääkkeistä johtuvaa päänsärkyä. Huomattavaan osaan päänsärkyoireita ei löydetä mitään syytä.

Silloin tällöin esiintyvää lievää päänsärkyä, johon ei liity muita oireita, on turvallista seurata ja tarvittaessa hoitaa tulehduskipulääkkeillä. Sama pätee särkyyn, jolle on selvä mutta itsestään paraneva syy, esimerkiksi alkoholin käytön tai lievän päähän kohdistuneen iskun aiheuttama särky. Jännityspäänsäryn hoidossa ovat tärkeitä potilaan omat toimet: rentouttava voimistelu ja liikunta (esimerkiksi sauvakävely), työasentojen muuttaminen, unirytmin korjaaminen, kipualueen hieronta ja lämmitys. Tarvittaessa myös tulehduskipulääkkeiden lyhytaikainen käyttö voi olla avuksi.

Migreenipotilaat voivat sen jälkeen, kun migreenidiagnoosi on asetettu, pääasiallisesti hoitaa kohtaukset omatoimisesti. Hoitoon on syytä hakeutua välittömästi, jos päänsärky alkaa yhtäkkisesti voimakkaana tai siihen liittyy voimakkaita muita oireita, kuten oksentelua, tajunnanhäiriöitä tai kuumetta. Tilanteen kiireellinen selvittely on myös tarpeen silloin, kun pelkkä äkisti alkanut päänsärky kestää useita päiviä yhtä mittaa.

Tutkimuksiin on myös syytä hakeutua parin viikon sisällä, jos vähitellen kehittyneeseen tai silloin tällöin esiintyvään särkyyn liittyy aivotoiminnan häiriöiden oireita kuten tajunnanhäiriöitä, näön tai kuulon häiriöitä, pahoinvointia, tunto- tai liikkumisen häiriöitä. Samoin pelkän päänsäryn kohtausten tiheneminen on syy ongelman selvittelyyn.

Kaikissa tapauksissa tutkimuksiin on aihetta hakeutua, jos pitkittyvä tai toistuva päänsärky haittaa elämää. Tutkimuksiin kuuluu päänsäryn luonteen, keston, sijainnin sekä mahdollisten muiden oireiden selvittely, sekä potilaan tutkiminen lääkärin vastaanotolla. Tämä yhdistettynä yksinkertaisiin laboratoriokokeisiiin usein riittää päänsäryn syyn selvittelyyn. Lisätutkimuksia, esimerkiksi pään kuvantamistutkimuksia harkitaan, jos vastaanotolla tehtävissä tutkimuksissa


Kysymys:
Minulla on usein päänsärkyä. Kävin sen vuoksi lääkärissä. Lääkäri kertoi minun kärsivän jännityspäänsärystä. Jostain syystä olen unohtanut, mitä lääkäri kertoi kyseisestä vaivasta. Kaipaisin nyt tietoa jännityspäänsärystä.


Vastaus:

Jännityspäänsärky (tensiopäänsärky) on yleisin päänsäryn muoto. Se sisältää sekä lihasten jännityksestä että henkisestä jännittyneisyydestä johtuvat päänsäryt. Yli puolet ihmisistä kokee jännityspäänsärkyä jossain vaiheessa elämää. Sitä esiintyy lapsillakin, mutta yleisin ikä on 40–50 vuotta. Miehillä ja naisilla jännityspäänsärkyä esiintyy suunnilleen yhtä usein. 

Krooninen eli pitkäaikainen jännityspäänsärky vaivaa noin kolmea ihmistä sadasta. Osalla heistä särky on niin yleistä, että se vaivaa useimpina vuoden päivinä.  Jännityspäänsäryn perimmäistä syytä ei tunneta. Niskan seudun lihasjännitys liittyy siihen, mutta tuskin on säryn alkusyy. Synnynnäinen taipumus jännityspäänsärkyyn ilmeisesti vaihtelee eri ihmisillä.  Yleisin oire on vähitellen iltaa kohti paheneva tasainen, puristava tai kiristävä särky. Se tuntuu usein ohimoilla, myös päälaella tai takaraivon tienoilla. Särky on useimmiten molemmilla puolilla päätä, mutta voi olla toispuoleinen. Päälaella voi esiintyä vihlaisevia, repiviä kipuja. Joskus päänsärkyyn liittyy muitakin oireita: päänahka voi olla kosketusarka, yöllä kädet puutuvat, seisomaan noustessa on huimauksen tunnetta ja tasapaino tuntuu katoavan hetkeksi. Yleensä päänsärky ei ole jatkuvaa mutta voi toistua useita kertoja kuukaudessa. Joskus päänsärky voi olla miltei jatkuvaa. Jos särkyä on useimpina päivinä kuukauden aikana, kyseessä on krooninen päänsärky.

Ajoittain esiintyvää päänsärkyä voi hoitaa omin päin. Pääkipua voi lyhytaikaisesti (korkeintaan 5 päivää) lääkitä parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä (esimerkiksi ibuprofeenilla). Kroonisen jännityspäänsäryn hoito päivittäisillä särkylääkkeillä ei kannata, sillä lääkkeet aiheuttavat usein haittavaikutuksia ja voivat jopa lisätä päänsärkyä.  Tarkkoja ohjeita hoitoon hakeutumisesta ei voida antaa. Ajoittaisessa jännityspäänsäryssä pääperiaate on, että jos tilanne on omahoidolla hallinnassa, sitä voi jatkaa. Jos omahoidosta huolimatta päänsärky haittaa liikaa elämää, on aika hakeutua lääkäriin, jolta voi löytyä lisäapua. Kroonisessa jännityspäänsäryssä on aina parempi mennä lääkäriin kuin hoitaa oireita jatkuvasti särkylääkkeillä. Lääkäri varmistaa aluksi, että kyseessä on jännityspäänsärky eikä muista syistä johtuva päänsärky. Tyypillisessä jännityspäänsäryssä ei tarvita pään kuvauksia tai muita erityistutkimuksia.

Kroonista jännityspäänsärkyä voidaan hoitaa monilla keinoilla. Niistä mikään ei ole parantava siinä mielessä, että särky nopeasti loppuisi kokonaan. Hoidon tarkoitus on lievittää päänsärkyä siinä määrin, että elämä muuttuu siedettäväksi. Ajan mittaan päänsärystä on mahdollista päästä kokonaan eroon. Hoitokeinoina ovat niskan ja hartioiden seudun fysioterapia, akupunktio ja lääkehoito. Monilla ihmisillä jännityspäänsärky vähenee ja loppuu vuosien mittaan. Erään tutkimuksen mukaan noin puolet siitä kärsivistä on oireettomia kolmen vuoden kuluttua. Jännityspäänsäryn ehkäisyyn ei tunneta yleispäteviä keinoja. Ajoittaisesta jännityspäänsärystä kärsivän kannattaa etsiä mahdollisia päänsärkyä lisääviä tekijöitä ja vaikuttaa niihin. Koska jännityspäänsärky voi johtua työhön liittyvistä seikoista, työasennon muuttamisella tai muilla ergonomisilla ratkaisuilla sitä on usein mahdollista vähentää. Myös henkisiin seikkoihin, kuten työpaineeseen ja muuhun stressiin, on syytä kiinnittää huomiota. Fyysisen kunnon parantaminen liikunnalla voi auttaa. 


Kysymys:
Miten hoidan migreeniä?


Vastaus:

Seuraaviin asioihin tulisi kiinnittää huomiota migreenin hoidossa.

Elämäntapoihin liittyvät muutokset:
  • Tunnista migreenisi laukaisevia tekijöitä ja pyri välttämään niitä.
  • Pidä päänsärkypäiväkirjaa. Se auttaa keskusteluissa lääkärisi kanssa.
  • Pyri vähentämään stressiä.
  • Pidä huolta kunnostasi liikkumalla, syömällä ja nukkumalla säännöllisesti. 
Jos lääkehoito kyseessä:
  • Migreenikohtauksen lääkehoito heti kivun alussa.
  • Kohtauksen estolääkitys mikäli tarpeen.
  • Yllämainittujen lääkehoitojen yhdistelmät.
Tietoturva
Virtuaalisessa sosiaali- ja terveyspalvelukeskukesssa asiointi on turvallista. Lue lisää
Usein kysyttyä